Kriisialueen leimalla on puolensa – Iso mutta siinä on edessä, vaikka arviointimenettely voi olla helpotuskin, arvioi Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi

Hyvinvointialueiden on lain mukaan katettava vuoden 2023 jälkeen syntynyt alijäämänsä vuoteen 2026 mennessä.

Kaikilla alueilla ei uskota, että tässä ajassa pystytään kattamaan alijäämä.

Mikäli hyvinvointialue ei onnistu kattamaan alijäämäänsä määräaikaan mennessä, voi se joutua arviointimenettelyyn.

Sellaisessa tilanteessa alueen itsehallintoa rajataan ja aluetta voidaan velvoittaa säästötoimiin. Viimeisenä vaihtoehtona on alueiden yhdistäminen.

Jos menettelyyn päädyttäisiin alijäämien kattamistavoitteen epäonnistuttua, olisi tarkasteluajankohta keväällä 2027, kun vuoden 2026 tilinpäätökset valmistuvat.

Arviointimenettelyssä on puolensa, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi näkee.

– Jollekin alueelle arviointimenettely voi olla helpotus. Mutta raskas tie.

– Arviointimenettely voi antaa siimaa, ja totta kai siihen kuuluu prosesseja, jotka pakottavat tekemään niitä liikkeitä, joita ei ole pystytty aiemmin tekemään.

Hyvilin toimitusjohtaja tietää, että arviointimenettely on kova paikka, mutta se voi myös antaa tarvittavaa siimaa alueelle.

Monta kiperää tilannetta

Ajatus arviointimenettelyyn joutumisesta on tuttu monella alueella.

Hyvilin ekonomisti Arja Pesonen kertoo, että erot alueiden välillä ovat suuria taloudessa.

Monella alueella on ollut vaikeaa kääntää negatiivista talouskehitystä positiiviseksi.

– Alustavien tietojen mukaan alijäämä kasvoi kymmenellä alueella vielä viime vuonna.

Tarkempi tarkastelu sitten vahvistaa tai muuttaa jonkin verran näitä alustavia tietoja, kun tilinpäätöstiedot vahvistuvat.

Kansallisella tasolla laskettuna alueet ovat pakkasen puolella suurin piirtein 2,5 miljardin euron verran, mikä tarkoittaa noin 450 euron kumulatiivista alijäämää per asukas.

Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan alijäämää kertyisi noin 1,2 miljardia viime vuodelta.

– Tilanne on erittäin kuormittava kaikilla tasoilla.

Sekin on kantona kaskessa, että talous saattaa olla joillakin alueilla alijäämäinen myös tänä vonna.

– Sitten koko paine on yhden vuoden luvuissa (2026).

Työehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä ja niiden tulos vaikuttaa myös alueiden tilanteeseen. Yleinen ansiotasokehitys on pohjana valtionrahoituksessa, mutta se on sitten ainakin jossain määrin eri asia todellisen lopputuleman kanssa.

– Sitten nähdään, tuleeko se tasapainottamaan vai olemaan erottava tekijä, Pesonen pohtii solmittavan työehtosopimuksen vaikutusta.

Vaalit kohokohtana

Aluevaalien varsinainen vaalipäivä on 13.4 ja se on tietysti iso asia myös Hyvilin näkökulmasta.

Oman mausteensa tuo se, että kuntavaalit ja aluevaalit järjestetään samanaikaisesti.

Kahden eri vaalin merkitykset voivat mennä sekaisin. Se ei ole tavatonta, että kuntavaaliehdokas puhuu sujuvasti siitä, miten terveyskeskus on säilytettävä, tietää Minna Korkiakoski-Västi

– Mutta kuntavaaliehdokas ei voi siitä päättää.

Asian ymmärtämisen vaikeutta on hyvä pohtia laajemmaltikin.

– Jos se on ehdokkaalle vaikeaa, niin vielä vaikeampaa se on äänestäjälle.

Hyvil pyrkii siihen, että ehdokkailla ja valtuutetuilla olisi mahdollisimman realistinen kuva siitä, mihin he voivat vaikuttaa ja mikä on heidän tehtävänsä.

Se on hyvä tiedostaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden turvaaminen ei ole ensisijaisesti säilyttämistä, vaan uudistamista ja uudistumista.

– Sitten hyvinvointialueella voidaan miettiä, onko painotettava peruspalvelujen verkon säilyttämistä tiiviinä vai sitä, että keskussairaala säilytetään.

Hyvilin nostamiin vaaliteemoihin kuuluu sekin, että hyvinvointia ja terveyttä edistetään yhdessä kuntien kanssa.

Ratkaisu, ei ongelma

Korkiakoski-Västi painottaa, että Hyvilissä hyvinvointialue koetaan ratkaisuksi, jota ollaan mielellään kehittämässä.

– Se on kaikista haasteistaan huolimatta juuri sitä, millä voidaan ratkaista ajan haasteet, hän pohtii.

Hyvilin näkökulmasta on tärkeää löytää tasapaino toiminnan ja talouden ohjauksen välille. Tässä kohtaa Hyvil pyrkii vaikuttamaan tahoon, joka tähän voi vaikuttaa.

– Haastamme kansallista päätöksentekoa ja kysymme.

– Nykyisellään hyvinvointialueet joutuvat tasapainoilemaan sen kanssa, että talouden ohjaus on hyvin vahvaa ja vastaavasti toimintaa koskeva lainsäädännöllinen sisältöohjaus kehittyy hitaammin.

Tästä syystä alueilla on jopa pohdittu, että kumpaa lainsäädäntöä, rahoitus- vai sisältölainsäädäntöä, olisi noudatettava, jos on pakko valita.

Hyvil Oy ja sen missio

• Vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden kehitykseen ja lainsäädäntöön sekä edistää ja tukee hyvinvointialueiden edunvalvontatyötä.
• Pyrkii vaikuttamaan muun muassa alueiden rahoitukseen ja tuo esiin myös henkilöstön riittävyyttä ja osaamista tukevia näkökulmia.
• Tukee alueiden keskinäistä yhteistyötä sekä edistää yhteisen tiedon ja resurssien hyödyntämistä.
• Tukee alueiden asiantuntijuuden vahvistumista ja osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
• Edistää alueiden poliittisen johtamisen ja virkajohtamisen yhteistyötä, mikä onkin toimitusjohtajan mukaan erityisen tärkeää.
• Edustaa omistajiaan eli 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää hyvinvointialueiden rinnalla.
• Toimii neuvontayksikkönä.
• Hyvil tarjoaa vaalien jälkeen uusille aluevaltuutetuille koulutuksia päätöksenteon peruskysymyksistä.
• Hyvil on mukana aluevaalityössä, tukee aluevaalilautakuntia sekä osallistuu aluevaalituloksen perusteella tehtäviin paikkajakojen toteuttamiseen yhteistyössä puolueiden kanssa. 
• Yhtiön näkemys syntyy aina yhteistyön kautta.
• Hyvilissä on 17 työntekijää.

Lue myös:

Toimittajalta: Kunnat pakotetaan uskon varassa uudistukseen ja pöydällä ovat jaossa suomalaisten rahojen lisäksi turvallisuusasiat