Kritiikki sairaalaverkkouudistusta kohtaan laajeni Kainuuseen: "Koko hyvinvointialueen toimintaedellytyksiä jouduttaisiin tarkastelemaan"
Keskussairaalan alasajo ajaisi maakuntaa alas mm. talousvaikutuksillaan, Kainuussa pelätään. Kuva: Pekka Moliis
Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiestyöryhmän tammikuussa julkistettu sairaalaverkkoehdotus nostaisi kustannuksia eikä suinkaan toisi säästöjä, varoittaa Kainuun hyvinvointialue kannanotossaan.
Saman viestin antoi aiemmin tällä viikolla Etelä-Karjalan hyvinvointialue teettämänsä selvityksen pohjalta. Kustannusten kasvun lisäksi keskussairaalan toimintojen supistamisella vaarannettaisiin potilasturvallisuus, Etelä-Karjala varoitti.
Työryhmän ehdotus ei ole virallinen esitys, mutta ehdotuksen pohjalta aletaan miettiä koko maan sairaalaverkon uudistamista. Ehdotus ei sisältänyt sairaaloiden lakkauttamisia, mutta se sisälsi toiminnoista luopumisia.
Myös Kainuussa nähdään siis, että keskussairaalan alasajolla ei saavuteta tavoiteltuja hyötyjä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Taloudellisesti synnytysten, päivystysleikkausten ja tehohoidon siirtäminen maakunnan ulkopuolelle ei ole kannattavaa, sillä lisäkustannukset nousevat korkeiksi, kannanotossa todetaan.
-Potilasturvallisuus sekä hoidon saatavuus heikentyisivät merkittävästi, mikäli päivystystasoinen sairaanhoito olisi usean tunnin ajomatkan päässä Kainuusta.
Kainuun hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindbergin mukaan nykyisen keskussairaalatason alasajon aiheuttamat häiriöt olisivat niin merkittävät, että koko hyvinvointialueen toimintaedellytyksiä jouduttaisiin tarkastelemaan.
-Etelä-Karjalan päätelmät koskevat yleisellä tasolla myös Kainuuta. On epärealistista, että päivystyssairaaloiden radikaali karsiminen pienentäisi kustannuksia tai onnistuisi ilman potilasturvallisuuden vaarantumista erityisesti Kainuun välimatkoilla, Lindberg sanoo.
– Kyseessä on kokonaisuus, jossa eri toiminnot tukevat toisiaan. Se on monin tavoin maakunnan palveluiden ydin, jolla tuetaan myös peruspalveluita. Riskinä on, että sairaaloiden palvelukyky alkaa jo nyt rapautua ammattilaisten tehdessä omia tulevaisuuden ratkaisujaan.
Työryhmässä eriäviä mielipiteitä
Työryhmän ehdotus sisältää kaksi vaihetta. Niistä ensimmäisessä vähennettäisiin yöaikaisia erillisiä perusterveydenhuollon päivystyspisteitä ja synnytyssairaaloita sekä uudistettaisiin konservatiivisten ja operatiivisten erikoisalojen päivystystä ja anestesiatoimintaa. Kakkosvaiheessa sairaalapalvelut porrastettaisiin ja keskussairaaloita muutettaisiin akuuttisairaaloiksi nykyisiä toimintoja vähentämällä.
Kakkosvaiheeen lähtökohdaksi ehdotuksessa hahmotellaan viisi yliopistosairaalaa ja viidestä kahdeksaan keskussairaalaa.
Työryhmän raportissa oli neljän hyvinvointialuejohtajan eriävä mielipide, joka koski mm. uudistuksen kakkosvaihetta.
-Emme allekirjoita raportin johtopäätöstä siitä, että raportin luvussa ”Työryhmän ehdotukset Vaihe
2” s.17 eteenpäin esitetyt sairaaloiden lukumäärät automaattisesti johtaisivat henkilöstön
saatavuuden parantumiseen tai taloudellisesti suotuisampaan kehitykseen, eriävän mielipiteen allekirjoittaneet Sally Leskinen (Etelä-Karjala), Olli Naukkarinen (Kanta-Häme), Santeri Seppälä (Etelä-Savo) ja Minna Korkiakoski-Västi (Keski-Pohjanmaa) toteavat.
– Ohjausryhmän jäseninä ainoat numerot, joita olemme käsittelyssä olevassa aineistossa nähneet,
ovat olleet yksi synnytysten lukumäärää kuvaava taulukko. Tätä taustaa vasten ei mielestämme
voi vakavasti esittää mitään arvioita työnjaon mahdollistamista muutoksista liittyivät ne sitten
henkilöstön saatavuuteen tai taloudellisiin säästöihin, eriävässä mielipiteessä todetaan.
-Työryhmä on tehnyt hyvää työtä siinä ajassa ja sillä aineistolla, jota on käytettävissä ollut.
Numeerinen analyysi ja seikkaperäisempi vaikutusarvio voivat kuitenkin johtaa myös täysin
päinvastaiseen johtopäätökseen, kun kansallista tilannetta peilataan hyvinvointialueiden datan
kautta ja huomioidaan vaihtoehtoiskustannukset.
Myös Kainuun hyvinvointialue arvostelee juuri ehdotuksen kakkosvaihetta; esitetyillä keinoilla ei päästä tavoitteisiin.
Päivystyskyvyn puuttuessa myös sairaalan muu toiminta supistuu ja vaikuttaa koko terveydenhuollon kokonaisuuteen alueella, Kainuusta muistutetaan.
– Asukkaiden kannalta jo erikoissairaanhoidon polikliinisen toiminnan osittainenkin etääntyminen satojen kilometrien päähän on merkittävää. Tämän lisäksi keskussairaalan aluetaloudelliset vaikutukset ovat huomattavia. Välillisesti seurauksina aiheutuvat ostovoiman heikentyminen, kuntatalouden supistuminen ja oppilaitosyhteistyön rapautuminen ovat alueelle suuria tekijöitä.
-Muutoksia suomalaiseen terveydenhuoltoon on väistämättä tehtävä, mutta erikoissairaanhoidon kehittäminen tulee perustua yhteistyöhön yhteistyöalueiden sisällä yliopistosairaaloiden kanssa. Näin voidaan sopia työnjaosta ja resurssien jakamisesta.
Kainuun hyvinvointialue katsoo, että sairaalaverkon muutokset erityisesti esitetyn toisen vaiheen osalta on vaiheistettava ja niiden tulee perustua laajoihin vaikutusarvioihin ennen hallituksen esityksen antamista. Hyvinvointialue on käynnistänyt oman selvityksensä uudistuksen mahdollisista vaikutuksista.
Lue myös:
