Kunnat jakoivat kokemuksiaan, jotta toimeentulotuen toimeenpano onnistuisi entistä paremmin
Kela ja Kuntaliitto aloittivat toimeentulotuen nykytila-analyysin laadinnan viime vuoden syksynä.
Toimeentulotukipäätösten laadun parantamiseksi tarvitaan Kelan ja hyvinvointialueiden työntekijöille suunnattuja yhteisiä koulutuksia.
Tämä selviää taannoin julkaistusta toimeentulotuen toimeenpanon nykytila-analyysin loppuraportista, jonka Kela ja Kuntaliitto toteuttivat syksyllä 2022. Vuoden 2023 alusta raportin ja analyysin viimeistelyyn osallistui myös Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy.
Hyvinvointialueen ja Kelan välille olisi luotava selkeitä toiminnallisia yhteistyörakenteita ja säännöllisiä yhteisiä asiakasyhteistyötapaamisia. Näissä tapaamisissa voitaisiin yhdessä arvioida harkinnan käyttöä ja harkinnan käyttöön vaikuttavia tekijöitä yhteisten asiakastapausten kautta, raportissa ehdotetaan.
Osaamista ja yhteistä ymmärrystä on lisättävä esimerkiksi aiemmin käytössä olleiden työpaikkavierailujen uudelleen käynnistämisellä tai järjestämällä palvelua yhteisissä toimitiloissa.
Lisäksi loppuraportissa ehdotetaan, että asiakkaan omalle vastuulle kuuluvien maksujen seurantaan, esimerkiksi vuokran omavastuuosuuteen, olisi etsittävä resurssitehokkaita digitaalisia ratkaisuja, jotta pystyttäisiin ehkäisemään asiakkaiden velkaantumista.
Maksusitoumuksia voidaan kehittää
Analyysia varten tehdyssä selvitystyössä korostui, että haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden päätösten laadun varmistamisessa olennaisessa roolissa oli Kelan ja kuntien yhteistyön onnistuminen ja johdonmukaisuus sekä yhdessä sovitut toimintakäytännöt asiakkaan asioiden hoidossa.
Haasteita on esimerkiksi kiireellisen toimeentulotuen prosessissa ja siihen puuttuvissa yhteisissä toimintakäytännöissä ja asiakkaan palvelutarpeen tunnistamisessa.
Kokonaisuutena kiireellisen tuen saavutettavuutta olisi parannettavissa pohtimalla maksusitoumusten kehittämistä muuhun muotoon esimerkiksi jatkamalla neuvotteluja kaupanalan kanssa.
Käsittelyajat pysyvät lakisääteisissä rajoissa
Loppuraportissa summataan, että keskeisimpiä kehittämiskohteita hyvinvointialueiden aloitettua on tiedonvaihto, palvelujen saavutettavuus ja työntekijöiden tavoitettavuus sekä toimeentulotukipäätösten laatu.
– Työn tavoitteena oli muodostaa realistinen kokonaiskuva ja yhteinen ymmärrys toimeenpanon nykytilasta plussineen ja miinuksineen ennen sote-uudistusta, Kelan projektipäällikkö Kirsi Metsävainio sanoo.
Analyysin aineisto kerättiin syksyn 2022 aikana pidetyissä työpajoissa, joihin kutsuttiin asiakkaiden parissa työskenteleviä toimeentulotuen asiantuntijoita sekä Kelasta että kunnista kaikkialta Manner-Suomesta.
Kela ja Kuntaliitto kokosivat ja jäsensivät kerätyn tiedon, jota jalostettiin yhteistyössä sidosryhmien, kuten järjestöjen ja alan tutkijoiden kanssa.
Vastaavaa arviota ei ole ollut käytettävissä, kun perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelalle vuoden 2017 alussa.
– Päällimmäisenä havaintona aineistosta nousi se, että toimeentulotuen kanssa työskentelevät tahot ovat kulkeneet pitkän matkan Kela-siirron ensimmäisistä, kriittisistä vaiheista keskinäisen luottamuksen rakentumisen vaiheeseen, Metsävainio kertoo.
Selkeimpiä vahvuuksia nykytilassa on analyysin mukaan se, että yhdenvertaisuus ja yhdenmukainen päätöksenteko ovat lisääntyneet perustoimeentulotuen ratkaisutyössä.
Keskeinen ansio on myös se, että toimeentulotuen käsittelyajat pysyvät lakisääteisissä rajoissa. Järjestelmän kriisinkestävyys tuli todennettua ensimmäisenä koronakeväänä.
Huomattavaa on myös se, että toimeentulotuen alikäyttö on analyysin mukaan vähentynyt ja tuen hakemisen kynnys madaltunut.
– Toimeentulotuki on yhteiskunnan viimesijainen taloudellinen tuki. On tärkeää parantaa henkilökohtaisen, ilman ajanvarausta tarjottavan palvelun saavutettavuutta. Erityisesti palveluverkkoa ja päätösten laatua pitäisi kehittää ajatellen niitä tuenhakijoita, joiden toimintakyky on kaikkein matalin, Kirsi Metsävainio sanoo.
Lue myös:
