Kunnat kehittävät omia sote-malleja ympäri maata – Vain Savossa odotetaan uuden hallituksen ratkaisua

Kunnat suunnittelevat täyttä vauhtia yhteisiä sote-yhtymämalleja, mutta Savossa ei hoppuilla. Pohjois- ja Etelä-Savo ovat ainoita maakuntia, joiden kunnat eivät ole käynnistäneet omien mallien suunnittelua.

Pohjois-Savossa asia päätettiin heti hallituksen erottua maaliskuussa 2019. Maakuntajohtaja Marko Korhonen kutsui alueen kuntajohtajat pohtimaan tulevia sote-kuvioita.

– Henki oli, että tässä vaiheessa ei lähdetä tekemään sellaista kuntayhtymäpohjaista rakennelmaa kuin esimerkiksi naapurikunnissa, Pohjois-Karjalassa tai Etelä-Karjalassa, Korhonen sanoo.

Sosiaali- ja terveyspalveluita on yritetty uudistaa vuosien saatossa useilla eri malleilla. Korhosen mukaan tuoreimman uudistuksen pysähtyminen oli ”viimeinen piste”.

– Kokonaisarvio oli, että yhden pohjoissavolaisen soten muodostaminen vaatii lainsäädäntöpohjan. Ettei synny tilannetta, että tehdään jotain, mikä pitää sitten ehkä myöhemmin purkaa.

Integraatio on ydinkysymys

Vaikka hallinnollista rakennetta ei Pohjois-Savossa vielä suunnitellakaan, kuntien välinen sisällöllinen yhteistyö jatkuu. Korhosen mukaan palveluihin liittyvää suunnittelua voidaan hyödyntää tulevasta hallintorakenteesta riippumatta.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiohan tässä on se ydinkysymys, mikä välillä tahtoi jo jäädä jalkoihin. Kunnat ja sairaanhoitopiiri ovat edenneet siinä työssä vahvasti.

Ylä-Savon sotessa ja Varkauden aluesariaalassa erikoissairaanhoitoa, perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa on yhdistetty ja seitsemän kunnan omistama Kysteri-liikelaitos tuottaa perusterveydenhuollon palveluita sairaanhoitopiirin alaisuudessa.

– Ei se tilanne niin huono ole, kuin saattaisi luulla, Korhonen sanoo.

Uudellemaalle viisi sote-aluetta

Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa pohditaan maakuntien omia sote-malleja. Uudellamaalla suunnitellaan peräti viittä perustason sote-aluetta.

Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla sotea suunnitellaan kymmenen kunnan voimin.

Länsi-Uudenmaan soteen liittyisivät Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Vihti, Karkkila, Lohja, Siuntio, Inkoo, Raasepori ja Hanko.

Pirkanmaan johtajat kokoontuivat perjantaina 10. toukokuuta suunnittelemaan maakunnan tulevia sote-kuvioita. Kuntajohtajat esittivät Pirkanmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ohjausryhmälle, että kunnat käynnistäisivät valmistelutyön välittömästi.

Suuret kaupungit katsovat, ettei valtakunnallista valmistelua voida enää odotella.

Yksi syy kuntien sote-kiireeseen on ollut huoli kasvavista kustannuksista. Painetta tasaamaan toivotaan yksittäisiä kuntia suurempia vastuutahoja.

Kustannuspaine leijuu kaikkien yllä

Kustannukset aiheuttavat huolta myös Pohjois-Savossa, maakunnan johtaja sanoo.

– Kustannuspaine on raju. Ilman muuta tämä leijuu myös samalla tavalla Pohjois-Savon kuin kaikkien muidenkin päällä.

Korhosen mukaan paine ei kuitenkaan ratkea pelkällä hallintorakenteen uudistamisella.

– On ollut vähän kysymysmerkki, kuinka paljon kustannuspaineeseen pystytään vaikuttamaan hallinnollisella rakenteella. Siinä on monia muitakin ajureita.

Korhosen mukaan on selvää, että nykyiselläkään järjestelmällä ei voida jatkaa ikuisesti. Ennen isoja päätöksiä on kuitenkin odotettava, päätyykö uusi hallitus maakuntavetoiseen vai kuntavetoiseen malliin.

– Siihen ei pitäisi pitkään mennä. Puhutaan hallitusohjelman rakentamisesta, viikoista, enintään kuukaudesta. Silloin sen pitäisi olla selvillä, ja silloin kunnat ovat valmiit tekemään.