Kunnat varautuvat koronaan tutuin keinoin – tuberkuloosi ja hoitajien ylityökielto edellyttäneet vastaavia toimia

Suomen lainsäädäntö velvoittaa kuntia varautumaan koronavirukseen. Tartuntatautilain mukaan kunnat vastaavat tartuntatautien torjunnasta alueellaan, ja sairaanhoitopiirit tukevat kuntia asiantuntemuksellaan.

Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätettävä alueensa kuntien kanssa yhteistyöstä terveydenhuollon alueellisesta varautumisesta suuronnettomuuksiin ja terveydenhuollon erityistilanteisiin. Lisäksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja kuntien tulee laatia terveydenhuollon alueellinen valmiussuunnitelma.

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto muistuttivat kuntia niiden koronavirukseen varautumiseen liittyvistä velvollisuuksista kuntainfolla keskiviikkona 3. maaliskuuta.

Yksi konkreettisista kunnan tehtävistä on huolehtia karanteeniin määrättyjen ihmisten ruokahuollosta. Kunnan kannattaa huomioida ruokahuolto jo karanteenitiloja suunnitellessaan.

Suomessa on todettu 15 laboratoriovarmistettua uuden koronaviruksen (COVID-19) aiheuttamaa tautitapausta. Tartunnoista kymmenen on todettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Lisäksi Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirien sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueilla on kussakin todettu yksi tartuntatapaus.

Suomen tartunnat ovat olleet lieviä. Tapauksista kymmenen liittyy suoraan matkailuun ja viisi on jatkotartuntoja.

Koko maailmassa uuden koronaviruksen on saanut yhteensä yli 98 000 ihmistä. Tartunnoista yli 17 000 on todettu Manner-Kiinan ulkopuolella. Kokonaismäärässä ovat mukana sekä laboratoriovarmistetut tapaukset että Kiinassa oireiden perusteella kliinisesti diagnosoidut tapaukset.

Varautumisesta on jo ennakkokokemuksia

Koronaviruksen torjunnassa tehdään hyvää valtakunnallista ja paikallista yhteistyötä. Koronaviruksen aiheuttamia haittoja ehkäistään samalla tavalla kuin muitakin hengitystieinfektioita. Tärkeimmät keinot ovat hyvä käsihygienia sekä oikea niistämis- ja yskimistapa.

Koronavirus alkaa muistuttaa yhä enemmän tavallista kausi-influenssaa, joka on vaaraksi vanhuksille ja perussairaille henkilöille, kertoo Vantaan terveyspalveluiden tartuntataudeista vastaava lääkäri Kirsi Valtonen tiedotteessa. Lapsia koronavirukseen on sairastunut vähän ja lapset ovat olleet lieväoireisia.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila muistuttaa kolumnissaan, että Suomella on pandemiaan varautumissuunnitelma influenssaan varautumiseksi. Koronavirukseen varautuminen on aloitettu hyvissä ajoin.

–  Varautuminen on yksi niistä asioista, joita tehdään – koko ajan – ilman, että asioista pidetään melua julkisuudessa, Varhila kirjoittaa.

Sairaanhoitopiirien kuntayhtymien arjessa valmistautuminen on näkynyt monin konkreettisin keinoin. Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Eksote perusti tammikuussa pandemiaryhmän, jonka tehtävä on varautua viruksen leviämiseen. Työryhmä on luonut tilannekuvia ja ohjeistuksia sekä tehostanut suojautumiskoulutusta.

Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhulan mukaan koronavirukseen varautumisessa on joitain erityispiirteitä, mutta suuri osa toimenpiteistä on myös tuttuja.

– Suojautuminen on tavallista tarkempaa. Myös tartuntojen kartuttaminen eroaa tavallisesta kausi-influenssasta.

Kun on kyse koronavirustartunnasta, taudin tartuttaja ja kaikki virukselle altistuneet pyritään jäljittämään. Vastaavaa kartuttamista on Karhulan mukaan tehty aiemminkin esimerkiksi tuberkuloositartuntojen yhteydessä, mutta ei nykyisessä mittakaavassa.

Se että tartuttajat on Suomessa pystytty jäljittämään, on merkki siitä, että virus on jossain määrin vielä hallinnassa.

Kuntayhtymät, kuten Eksote ovat tilanneet koronaviruksen varalle runsaasti suojautumismateriaaleja. Näytteenotot on keskitetty erillisiin tiloihin ja tiedottamisesta huolehditaan. Kahdesti viikossa Eksoten henkilökuntaa käy lentokentällä jakamassa koronavirustietoa Pohjois-Italiasta saapuville matkustajille.

–  Henkilökunta on joustavaa, kun tauti uhkaa.

Eksoten alueella ei ole vielä ollut yhtään sairaalahoitoa vaativaa koronavirukseen sairastunutta, mutta kuntayhtymä pitää osaa eristyshuoneista tyhjinä tartuntatapausten varalle. Jos esimerkiksi laitoshoidossa olevia vanhuksia sairastuu enemmän, on mahdollista tehdä osastosiirtoja, niin että sairastuneet kerätään samalle osastolle.

Karhula huomauttaa, että vastaavanlaisia siirtoja on jouduttu pohtimaan aiemminkin esimerkiksi osastojen huoltotöiden yhteydessä.

– Aika näyttää, mihin resurssit riittävät. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että pitkälle. Myös suunnitelmia hoidon priorisoinnista on tehty varmuuden vuoksi, Karhula sanoo

Priorisoinnissa Eksote miettii, mitä toimia on mahdollistaa keskeyttää, jos vaikka henkilökunta uhkaa loppua kesken. Priorisointi ei sekään ole uutta. Karhulan mukaan esimerkiksi hoitajien ylityökielto johti aikanaan siihen, että asioiden tärkeysjärjestystä ja välttämättömimpiä hoitoja oli pakko miettiä.

Myös suorasta pandemiaan varautumisesta on jo kokemusta vuodelta 2009.

– Kuntayhtymässä varautuminen poikkeustilanteisiin helpottuu, sillä suurempi alue mahdollistaa joustamisen erikoisjärjestelyissä.

Korona koetellut kriisiviestintää

Koronavirus on tuonut haasteita myös kuntien kriisiviestinnälle. Ensimmäisenä tämän sai kokea Inari. Suomen ensimmäiset koronavirusepäillyt, kiinalainen isä ja poika, eivät lopulta edes sairastaneet koronaa. Varhainen tautiepäily herätti kuitenkin kuntalaisten huolen, ja kunnan oli järjestettävä tiedotustilaisuus.

Muutamaa päivää myöhemmin Inarissa todettiin myös Suomen ensimmäinen koronavirustapaus, kun Saariselällä matkailleen kiinalaisnaisen kuume ja hengitystieinfektio-oireet osoittautuivat koronaksi.

Inarin kunnanjohtajan Toni K. Laineen mukaan koronaviruksen kaltainen uhka haastaa kunnan kriisiviestinnän. Tavallisesti kriisiviestintää johtaa kunnanjohtaja, mutta kun on kyse virustartunnasta kunnan päättäjillä ei ole asiantuntemusta arvioida terveydellisiä riskejä.

Inarissa päätettiin nopeasti, että johtava lääkäri vastaisi kunnan kriisiviestinnästä.

– Organisaation johdon on tietysti oltava mukana viestinnässä, ja olin paikalla terveyskeskuksessa ja tiedotustilaisuudessa. Tiettyyn toimialaan ja vahvaan erikoisosaamiseen liittyvien kriisiviestinnän tilanteiden vastuun on kuitenkin oltava asiantuntijoilla.

Laineen mukaan viranomaisten välinen tiedottamisyhteistyö meni pääasiassa hyvin. Myös ongelmakohtia siitä, kuka voi tiedottaa mitäkin, oli.

Tieto Inarin ensimmäisistä tartuntaepäilyistä oli levinnyt medioihin samaan aikaan, kun kunnanjohtaja sai siitä tiedon. Osa uutisista oli virheellisiä ja pelkoja herättäviä. Uutisissa kerrottiin esimerkiksi, että tartunnan saanut nainen olisi asioinut Ivalon terveyskeskuksessa, vaikka todellisuudessa hänet oli viety suoraan Lapin keskussairaalaan.

– Kuntalaisten tiedonkaipuu ja pelko oli suurta. Samalla kuntaan tuli kysymyksiä, joihin meillä ei ollut vastauksia, Laine sanoo.

Inarin ensimmäiset tautiepäilyt tulivat, kun koronavirus oli vielä maailmankin mittakaavassa melko uusi asia. Tartunnan oli saanut noin 2 000 ihmistä. Suomen ensimmäisiä tautiepäilyjä seuraavana päivänä Kiina julisti ryhmämatkakiellon sekä maan sisäisiin että ulkoisiin matkoihin.

Ihmisillä oli aluksi paljon turhia pelkoja, joista heijastui tietämättömyys, arvioi Laine. Kunta sai kysymyksiä esimerkiksi siitä, miksei ihmisille jaettu kumihanskoja tai hengityssuojaimia.

– Enää koronavirus ei ole Suomessa siinä mielessä uusi asia, että se edellyttäisi vastaavaa kriisiviestintää. Jos tapahtuu jotain paljon paikallisten arkeen vaikuttavaa, kuten koulujen sulkeutumista, on kunnan vastuu tietenkin suuri.

Kuntien #kriisiviestintä​ohjetta päivitetään ajankohtaisten teemojen äärellä. Työryhmäkin osin etänä itse asian takia. #kuntaviestintä #viestintä #varautuminen @Kuntaliitto pic.twitter.com/FSCAv1L9JF

— Jari Seppälä (@jjseppa) March 4, 2020

Kuntaliitto on aloittanut Koronaviruksen seurauksena kuntien kriisiviestiohjeiden uudistamisen. Uusien ohjeiden on määrä valmistua ennen kesää sen jälkeen, kun ne ovat käyneet laajalla kommenttikierroksella, kertoo Kuntaliiton viestintäjohtaja Jari Seppälä Twitterissä.

Sosiaali- ja terveysministeriö on jo linjannut muun muassa sen, ettei epäillyistä tartuntatapauksista ole syytä tiedottaa medialle. Näin pyritään välttämään turhan huolen leviämistä.

 

Juttua on päivitetty koronavirukseen sairastuneiden ihmisten määrien osalta 6.3.2020 kello 12:35 vastaamaan THL:n kello 11:40 päivittämiä tietoja.