Maakunnat vuokraavat lähes 7 000 toimitilaa kunnilta – vuokratasosta selkoa vapuksi

Maakuntauudistuksen toteutuessa maakuntien käyttöön on määrä vuokrata vuonna 2020 kunnilta yli 6 600 toimitilaa, joiden kokonaispinta-ala on noin 6 miljoonaa neliömetriä, käy ilmi Maakuntien tilakeskuksen kartoituksesta.

Kartoituksessa selvitettiin kunnilta maakuntien käyttöön vuokrattavien tilojen määrä, kunto ja tekninen arvo. Tietoja käytetään tilojen tulevan vuokratason määrittämiseen. Maakunnat voisivat myös hyödyntää dataa palveluverkkonsa suunnittelussa.

Maakunta tarvitsee tiloja, kun sen ottaa suunnitellussa uudistuksessa hoitaakseen kuntien nykyisin hoitamia tehtäviä, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen, ja vuokraavat käyttöönsä niihin liittyvät tilat.

Maakuntien tilakeskus Oy:n asiakkuusjohtaja Mikko Hollménin mukaan rekisterissä on nyt 295 kunnan toimittamat tiedot.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa on käytössä näin kattava tietopankki kuntien tiloista. Tilojen kirjo on aivan laidasta laitaan: joukossa on upouusia sote-keskuksia ja valitettavasti myös erittäin heikkokuntoisia tiloja, Hollmén sanoo tiedotteessa.

– Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta, mutta valtaosa kuntien tiloista on rakennettu 1970- ja 80-luvuilla – eli nekin ovat jo neljä vuosikymmentä vanhoja, ellei niitä ole peruskorjattu.

Alustava vuokrataso määritetään keväällä

Tilatiedoista on hyötyä sekä kunnille että maakunnille. Maakuntien tilakeskus määrittää datan ja valtioneuvoston asetuksen perusteella ensimmäisen näkemyksen vuokrattavien tilojen vuokratasosta vappuun mennessä.

Maakunnat saavat silloin ensi kerran tietoa, kuinka paljon niiden maksettavaksi on tulossa tilavuokria vuodesta 2020 lähtien. Kunnat puolestaan näkevät, kuinka paljon ne alkavat saada vuokratuloja maakuntien käyttöön siirtyvistä tiloistaan. Samalla maakuntien valmisteluun saadaan tilatietoa tulevan palveluverkon suunnitteluun.

Kartoituksen datamassaa on käyty alkuvuoden ajan läpi rivi riviltä

– Lähetämme parhaillaan kunnille korjaus- ja tarkennuspyyntöjä, minkä lisäksi käynnissä on myös noin 200 kohteen katselmukset paikan päällä. Vuokrataso perustuu pääosin rakennuksen tekniseen arvoon ja neliöihin. Siksi juuri tässä vaiheessa on erittäin tärkeää varmistaa tilojen tekniseen arvoon liittyvät seikat, kuten kohteen korjaushistoria, investoinnit ja nykyinen kunto, Hollmén sanoo.

Kunnilta vuokrattavat tilat muodostavat noin kaksi kolmasosaa kaikista maakuntien tulevista tiloista. Lisäksi maakuntien omistukseen siirtyvät nykyisten sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien tilat, joita on yhteensä noin 3,5 miljoonaa neliömetriä, sekä ELY-keskusten tilat.

Kunnilla huoli kompensaatiosta

Perustuslakivaliokunta edellytti viime kesänä antamassaan lausunnossa, että sote- ja maakuntalakipakettiin on rakennettava kompensaatiosäätely, joka varmistaa sen, että yksittäisen kunnan itsehallinto ei vaarannu sote- ja maakuntauudistuksen aiheuttamien omaisuusjärjestelyjen takia.

Kunnat ovat pitkin uudistuksen valmistelua kantaneet huolta siitä, miten omaisuuden menettäminen kompensoidaan niille. Osaksi tämän vuoksi kunnat ovat hankkiutuneet eroon kiinteistöistään myymällä niitä yksityisille palvelutarjoajille.

Kuntaliiton kantana on ollut, että kompensaatiomallin tulee koskea kaikkea omaisuutta ja kaikkia kuntia, ja sen tulee sekä täyttää perustuslain vaatimukset että olla käytännössä uskottava.

Valtiovarainministeriö julkaisi esityksensä kompensaatiomallista joulukuussa.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina piti tuoreeltaan kompensaatiomallia liian väljänä. Lisäksi Reina piti merkittävänä puutteena, että kompensaatio sidotaan selvitykseen kunnan taloduellisesta tilanteesta. Reina muistutti myös professori Kaarlo Tuorin huomauttaneen, että kompensaatiomallin tulee korvata tästä uudistuksesta johtuvia taloudellisia menetyksiä riippumatta siitä, mikä kunnan talouden yleistilanne on.

– Kolmas epäkohta koskee prosessia, jolla kunnan oikeus kompensaatioon määritellään. Olemme Kuntaliitosta esittäneet, että tähän tarvitaan riippumaton menettely, jossa kuntaa ja valtiota kohdellaan yhdenvertaisesti. Nyt kompensaatio jää valtiovarainministeriön harkittavaksi, vaikka päätöksestä valitusoikeus onkin, Reina kirjoitti blogissaan.