Kuhmossa aiotaan pitää kiinni nykyisestä palvelutasosta. - Nykyinen töytäily on syönyt yhteisiä resursseja alati vaihtuvine linjauksineen, Kuhmon kaupunginjohtaja Eila Valtanen kritisoi sote-uudistusta. (Kuva: Miska Puumala)

Seitsemän kuntajohtajaa erilaisista kunnista arvioi sote- ja maakuntauudistuksen tilannetta poikkoilevaksi, sekavaksi ja hämmentäväksi.

Kyllästyneimmältä vaikuttaa Kuhmon kaupunginjohtaja Eila Valtanen, joka sai tarpeekseen ja sanoi itsensä irti ensi vuoden alusta alkaen.

– Kymmenen vuoden aikana tämä uudistus on neljäs, johon olen koettanut päättäjiä ja työntekijöitä motivoida. Kaikki lukuun ottamatta Kainuun hallintokokeilua ovat tussahtaneet huonoon ja pinnalliseen valmisteluun, hän perustelee.

– Tilanne jatkuu sekavana ja hämmentävänä, kuvaa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Kyselyyn vastasivat Valtasen ja Mäkelän lisäksi Askolan kunnanjohtaja Jouni Martikainen, Kemijärven kaupunginjohtaja Atte Rantanen, Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen, Ruokolahden kunnanjohtaja Antti Pätilä ja Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry.

Lue koko juttu digilehdestä.

Juttu on julkaistu Kuntalehdessä 10/2017 (ilm. 14.9.)

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Niin, montakos lakia tämän tiimoilta se eduskunta onkaan hyväksynyt? Ai nolla! No eihän tässä ole mitään kiirettä sitten.

  2. Jos tämä sote-uudistus olisi helppo rasti, niin se olisi jo tehty. Se on vaativa harjoitus, ja sitä voidaan perustellusti kutsua vuosisadan uudistukseksi.

  3. Kunnanjohtajat ovat olleet mahtava voimavara kuntien onnistumisessa toteuttamaan kaikki ne tavoitteet, joita kuntien toiminnalle lainsäädännöllä on aina 1970-luvulta saakka mittavissa uudistuksissa asetettu. Onpa jossain vaiheessa tunnustettu, että suomalainen kunnallishallinto on Euroopan parhaiten järjestettyä paikallishallintoa, jossa ammattitaitoon perustuva osaaminen ja demokraattinen päätöksenteko ovat kaikkialle Suomeen luoneet hyvinvointipalvelut lähelle ihmistä. Tältä pohjalta on uskomatonta, ettei valtakunnan päättäjät jallain säätätäjät kuuntele sitä mittavaa kokemusta, jota kokeneille kunnanjohtajille useammalta vuosikymmeneltä on kertynyt. Kunnajohtajien kriittiset näkemykset eivät ole suinkaan muutosten vastustamista, vaan hätähuuto päättäjille siitä, että uudistukset ovat johtamassa erittäin kehnoon lopputlokseen niillä askelmerkeillä, joilla uudistusta runtataaan. Kokeneiden kunnallishallinnon asiantuntijoiden syvä huoli on häpeäksi niille uudistuksen valmistelijoille, jotka jaksavat korvat ummessa jankuttaa uudistuksen kuvitteellisestä taivaallisesta voimasta. Uskollakin on arvonsa, mutta viisautta olisi nähdä lopputlos juuri niillä silmillä, joilla kokeneet kunnajohtajat yrittävät sitä ennakoida. Poliitikoilla jos kenellä olisi peiliin katsomisen paikka, ja kysyä itseltään, ymmärränkö minä mitä tästä kaikesta seuraa matti ja maija mekäläisen joka päiväisessä elämässä. Eiköhän sinne lääkäriin pääsemiseen ole muitakin keinoja, kuin keskittää kaikki palvelut maakuntakeskuksiin, tuhota hyvin toiminut paikallishallinto ja alkaa pyörittää miljoonien ihmisten ”taksirallia” – jonottamaan pääsyä sille lääkrille, joka aikaisemmin työskenteli omassa terveyskeskuksessa.Siihenhän keskittäminen mitä ilmeisemminm johtaa.
    Suomessa on 200 kansanedustajaa ja suunnilleen samanverran menestyksellä työtänsä tekeviä kunnanjohtajaia. Luulisi päättäjille olevan helppo löytää itselleen keskustelukumppani omasta kotikunnastaan, joka ministreriöiden virkamiehiä ja puoluetoimistojen straappeja paremmin pystyy peilaamaan, mihin uudistukset johtajat ja mihin ne karahtavat.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*