Kuntaliitolta tyly arvio: Valinnanvapauden lakiesitys ei mahdollista tavoitteisiin pääsemistä
Kuntaliiton vastikään tekemässä kyselyssä kuntien sote-ammattilaisista 14 % uskoi sote-uudistuksen kaventavan hyvinvointi- ja terveyseroja hyvin tai erittäin hyvin. (Kuva: Seppo Haavisto)
Kuntaliitto löytää runsaasti parannettavaa soten valinnanvapausesityksestä lakiluonnoksesta antamassaan lausunnossa. Kuntaliiton hallitus hyväksyi lausunnon keskiviikkona. Lausunnossa arvioidaan muun muassa valinnanvapauspalvelujen tuottamisen ratkaisumalleja, uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja kustannusvaikutuksia sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation edellytyksiä.
Kuntaliitto suhtautuu epäillen mahdollisuuksiin päästä tavoitteeseen väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista ja palvelujen yhdenvertaisesta saavuttamisesta.
”Ehdotettu tapa toteuttaa perustason ja eräiiden erityistason palveluiden valinnanvapaus markkinamekanismien kautta on ristiriidassa sote- ja maakuntauudistukselle alun perin asetettujen tavoitteiden kanssa, jotka koskevat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumista, palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, palveluiden integraatiota ja kustannusten hillintää”, lausunnossa todetaan.
Palveluintegraatiolle ei edellytyksiä
Kuntaliiton mielestä esitetty malli rajoittaa palveluiden järjestämisvastuuseen ja itsehallintoon kuuluvaa oikeutta päättää palveluiden tuottamistavasta ja ohjata palveluita kokonaisuutena.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
”Järjestämisvastuun kantaminen ja palvelujen integraatio on erittäin haasteellista, kun iso osa palveluista siirtyy yritysten vastuulle ja markkinaperusteiseen ohjaukseen. Palvelutuotanto pirstoutuu maakuntien tosiasiallisen ohjausvallan ulkopuolelle ja eri palveluihin syntyy asiakkaan näkökulmasta nykyiseen verrattuna uusia rajapintoja”, lausunnossa todetaan.
”Lakiluonnoksessa ehdotetusta ohjausjärjestelmästä on käytännössä mahdotonta saada aikaan kokonaisuutta, jonka avulla saavutettaisiin uudistuksen tavoitteet ja pystyttäisiin hallitsemaan malliin sisältyvät rakenteelliset riskit”, Kuntaliitto kritisoi.
Kuntaliitto suhtautuu epäilevästi laaja-alaisen palvelutarpeen asiakkaan mahdollisuuksiin saada tarpeenmukaisesti integroituja palveluja, maakunnan riittäviin edellytyksiin järjestää palveluja ja palvelujen horisontaalisen ja vertikaalisen integraation toteutumiseen. Vaikka uuteen lakiesitykseen sisältyy yhteistyöhön liittyviä velvoitteita, vastuita ja muita sääntöjä, itse malli kokonaisuutena on ongelmallinen ja edellyttää runsaasti näitä ongelmia korjaavaa sääntelyä, Kuntaliitto katsoo.
Asiakassuunnitelman työläs suunnittelu
Lakiesitykseen sisältyvä henkilökohtainen asiakassuunnitelma loisi Kuntaliiton mukaan esitetyssä mallissa raskasta hallintoa, ja koko suunnitelman käyttöönotto viivästyy, koska tietojärjestelmien luominen tullee viemään niin kauan.
”Asiakassuunnitelmien laatimisen edellyttämiä tietojärjestelmien toiminnallisuuksia ei ole vielä olemassa. Toimivien tietojärjestelmien tekeminen edellyttää asiakassuunnitelman määrittelytyötä, joka on vasta alussa. Tietojärjestelmiä ei päästä tekemään, ennen kuin määrittelyt ovat valmiit. Odotettavissa on useiden vuosien viive ennen kuin asiakassuunnitelman hyödyt saadaan realisoitua”, Kuntaliitto arvioi.
Asiakassetelien käytöstä lisää päätösvaltaa maakunnille
Lakiesityksessä asiakassetelipalveluihin esitetään lakiehdotuksessa kuuluvaksi sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, joiden laajamittaisella toteuttamisella asiakassetelin avulla olisi merkittäviä vaikutuksia maakuntien liikelaitosten mahdollisuuksiin taata riittävät ja laadukkaat erikoisalojen palvelut ja erityisesti ympärivuorokautinen päivystysvalmius koko maassa kaikissa olosuhteissa.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan maakunnalla tulisi itsehallintonsa puitteissa olla oikeus päättää palveluista, joissa se käyttää asiakasseteliä tarkoituksenmukaiseksi harkitsemallaan tavalla. Lisäksi voitaisiin säätää maakunnalle velvollisuus asettaa tavoitteet valinnanvapauden toteutumiselle ja seurata niiden toteutumista.
Henkilökohtaista budjettia koskevat säännökset ovat Kuntaliiton mielestä epäselviä eivätkä mahdollista sen arviointia, millainen järjestelmä näiden perusteella syntyy. Henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton osalta Kuntaliitto kannattaa pilotoinneista saatavien kokemusten hyödyntämistä.
Maakunnat ja yhtiöt samalle viivalle taloustietojen osalta
Kuntaliitto pitää lakiesitystä oikean suuntaisena siltä osin, kun kaikkien yritysten on ilmoitettava suoran valinnan piirissä olevan toiminnan tilinpäätös ja toimintakertomus sekä viimeisen verotuksen verotettava tulo sekä maksuunpannun veron määrä.
Lakiesitystä on pidettävä tietojen julkisuuden laajuuden osalta puutteellisena, koska suuriltakaan konserneilta ei pyydetä kaikkia niitä tietoja, joita pidetään yleisesti keskeisinä aggressiivista verosuunnittelusta osviittaa antavina tietoina. Tämän ennaltaehkäisemiseksi Kuntaliitto vaatii muutoksia yrityksiltä vaadittaviin taloustietoihin.
Lausunto ja vastaukset STM:n lausuntopyyntöön Kuntaliiton verkkosivuilla
LUE MYÖS: Kuntien sote-asiantuntijat eivät usko sote-uudistuksen perustavoitteiden toteutuvan
Onhan työterveyshuoltokin melko pirstaloitunut, mutta työntekijät pääsevät hoitoon sitä aina tarvitessaan ja monesti jo sairauksia ja tauteja ehkäisevästikin. Miksei sama voisi onnistua muussa perusterveydenhuollossa valinnanvapauden osalta?