Yli puolet kyselyyn vastanneista arvioi, että sote-palveluiden saatavuus ja saavutettavuus eivät parane uudistuksen myötä. Kuva: Seppo Haavisto

Kunnissa ja kuntayhtymissä suhtaudutaan kriittisesti sote-uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen, käy ilmi Kuntaliiton kunnille ja kuntayhtymille tekemästä kyselystä.

Vastausten mukaan kuntien ja kuntayhtymien johto katsoo, että erityisesti uudistukseen liitetyt taloudelliset tavoitteet ja palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen eivät nykyesityksellä toteudu.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainion mukaan kyseessä on kuntien vakava viesti, joka kertoo siitä, että hallituksen esityksessä on vielä merkittäviä korjaustarpeita, jotta uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen olisi varmemmalla pohjalla.

– On muistettava, että sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita kannatetaan kunnissa laajasti. Kysymys on kuitenkin siitä, voidaanko tällä esitetyllä mallilla tavoitteet aidosti saavuttaa, Tainio sanoo tiedotteessa.

Mainos



Digille kiitosta, kustannukset ja palvelujen parantuminen epäilyttävät

Kyselyn mukaan 56 prosenttia kunnista tai kuntayhtymistä arvioi, että nykyesityksellä tavoite kustannusten kasvun hillitsemisestä toteutuu melko tai erittäin huonosti. Vain 16 prosenttia vastanneista arvioi tavoitteen toteutuvan melko tai erittäin hyvin.

Lisäksi 52 prosenttia kunnista tai kuntayhtymistä arvioi, että sote-palveluiden saatavuus ja saavutettavuus eivät parane uudistuksen myötä. Vastaavasti 14 prosenttia vastaajista katsoo tavoitteen toteutuvan melko tai erittäin hyvin.

Erityisen heikkoja arvioita kunnat ja kuntayhtymät antoivat sille, miten alueiden ja kuntien erityispiirteet on huomioitu. Vastanneista 60 prosenttia arvioi, että sote-uudistuksessa alueiden ja kuntien erityispiirteet on huomioitu melko tai erittäin huonosti.

Toisaalta 44 prosenttia vastaajista antoi positiivisen arvion sille, kuinka digitalisaation mahdollisuuksien laaja hyödyntäminen on otettu uudistuksessa huomioon.

Kyselyn perusteella kunnissa kannetaan myös huolta siitä, miten varmistetaan kuntien kyky vastata niille jäävistä tehtävistä. Kunnille jää yhä vahvasti vastuu asukkaidensa hyvinvoinnin turvaamisesta. Uudistuksessa on varmistettava, että hyvinvointialueiden ja kuntien välinen yhteistyö on saumatonta.

Täsmäkorjauksia ehtisi vielä tehdä

Kuntaliiton sote-uudistuksen erityisasiantuntija Karri Vainio sanoo Kuntalehdelle, että tulokset eivät yllätä.

– Vaikka kunnissa kannatetaan uudistuksen tavoitteita ja suuressa osassa kuntia toivotaan, että uudistus myös tällä kertaa etenisi, kertoo kuntatoimijoiden viesti siitä, ettei uudistuksen valmistelun yhteydessä kentän toimijoiden palautetta ja korjausehdotuksia ole riittävästi otettu huomioon.

Vaikka monet kuntien kritisoimat asiat edellyttäisivätkin laajempaa uudelleenvalmistelua, Vainion mukaan moniin kipukohtiin olisi mahdollista vielä tehdä täsmäkorjauksia eduskuntakäsittelyssä.

– Esimerkiksi yksityisten toimijoiden hyödyntämistä koskevien ylimitoitetuksi koettujen rajoitusten poistamiseen, hyvinvointialueiden ja kuntien aluekohtaisen työjaon sopimismahdollisuuden avaamiseen sekä omaisuuden ja rahoituksen siirtoon liittyvien kuntataloutta heikentävien vaikutusten pienentämiseen liittyvät päätökset ovat nyt valiokuntien käsissä.

Aikataulusta paljon palautetta

Kyselyn mukaan kuntakentällä usko suunnitellun aikataulun realistisuudesta jakautuu voimakkaasti eri alueiden välillä.

Suurin osa kyselyyn vastanneista kuntatoimijoista – erityisesti sellaisilla alueilla, joissa on vapaaehtoisesti koottu järjestämisvastuuta alueellisesti yhteen – katsoivat asetetun tavoiteaikataulun 1.1.2023 mahdolliseksi oman alueensa osalta.

Kuitenkin useilla hajanaisesta lähtötilanteesta lähtevillä alueilla enemmistö vastaajista ei katsonut aikataulua realistiseksi. Tällaisia alueita ovat erityisesti Varsinais-Suomi, Itä-Uusimaa, Länsi-Uusimaa sekä Helsingin kaupunki. Useat vastaajat nostivat haasteeksi sen, että uudistusta ollaan toteuttamassa samanaikaisesti koronaepidemian jälkihoitovaiheen kanssa.

Karri Vainion mukaan uudistuksen aikataulusta tuli runsaasti palautetta kyselyn yhteydessä.

– Palautteessa aikataulua luonnehdittiin monissa kommenteissa liian kireäksi, myös sellaisten alueiden osalta jossa sen katsottiin olevan sinänsä mahdollinen.

– Erityisesti kommentteja saatiin siihen, ettei uudistuksen toimeenpanossa ole huomioitu koronaepidemian ja sen jälkihoitovaiheen vaikutuksia. Esimerkiksi eräs vastaaja vertasi tilannetta siihen, että puolustusvoimauudistusta tehtäisiin sotatilassa.

Kuntaliitto toteutti kyselyn kunnille ja sote-kuntayhtymille maalis-huhtikuussa 2021. Vastanneita oli yhteensä 213, joista kuntia oli 192 ja kuntayhtymiä 21.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Nämä monenmoiset sote-kyselyt ovat usein pahasti vääristyneitä, koska yleensä kysellään kannanottoja kysymyksiin, joille ei ole annettu vaihtoehtoja. Silloin turvaudutaan helposti mutuun tai tartutaan mielikuvamuokkaajien täkyihin.

    Tämän kyselyn osalta kannattaa kiinnittää huomio siihen miten realistisesti Tainio näkee tilanteen: ”On muistettava, että sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita kannatetaan kunnissa laajasti. Kysymys on kuitenkin siitä, voidaanko tällä esitetyllä mallilla tavoitteet aidosti saavuttaa.” Toisin sanoen sote-uudistuksen kannattaminen ei välttämättä tarkoita hallituksen sote-esityksen kannattamista. Kaikesta huolimatta tässä kuntalehden uutisessa sanotaan ”Vaikka kunnissa kannatetaan uudistuksen tavoitteita ja suuressa osassa kuntia toivotaan, että uudistus myös tällä kertaa etenisi…”. Sehän mikä viittaa siihen, että hallituksen esitystä kannatettaisiin, vaikka se ei toteuttaisi yhtään ainoata terveydenhuoltouudistukselle asetettua tavoitetta. Esitystähän ei ole käytännössä perusteltu lainkaan. Toiveet eivät ole perusteluja.

    Täsmäkorjauksillakaan ei ei hallituksen esitystä voida saada täyttämään tavoitteita vaan esitys on valmisteltava uudelleen. Ainakin jonot pitää saada nopeasti pois ja myös säästöt olisivat mahdollisia. Esimerkiksi Pelkistetyssä Sotessa päästäisiin muutamassa vuodessa yli 2 mrd € 100 % varmoihin säästöihin joka vuosi.

    Digitalisaation saama kiitos on hupaisaa, koska sen osalta hallitus ei ole esittänyt yhtään mitään korkealentoista verrattuna vaikkapa Pelkistetyn Soten suunnitelmaan.

    Kommentoijien huomio, ettei uudistuksen toimeenpanossa ole huomioitu koronaepidemian ja sen jälkihoitovaiheen vaikutuksia on erittäin aiheellinen. Pelkistetyssä Sotessa toteutuisi sekä pysyvä tilanteen kuin tilanteen hallitseva ”koronanyrkki” ja myös terveydenhuollon kriisivalmius olisi niin täydellinen kuin ylipäätään voi olla mahdollista. Esimerkiksi lääkevalmius kestäisi jopa liikenteen ja sähköverkon lamautumisen. Pelkistetty Sote pitäisikin ottaa uudistuksen uudessa valmistelussa yhdeksi vaihtoehdoksi.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*