Kuva: Ville Miettinen
Keskustelua on käytävä vanhusten asemasta laajemminkin kuin vain hoitajamitoituksen osalta, Kuntaliiton Tarja Myllärinen muistuttaa. Kuvassa Eksoten vanhuspalvelujen asukas Anneli Hyppönen asunnossaan Karhunmäen vanhustentaloissa Imatralla keväällä 2017.

Kuntaliiton sote-yksikön johtaja Tarja Myllärinen ei pidä oikeana ratkaisuna sitä, että laitoshuollossa olevien vanhusten hoitajamitoituksesta säädettäisiin lailla.

Myllärinen oli Ylen Aamu-tv:ssä keskustelemassa vanhustenhuollosta Itä-Suomen yliopiston professorin Marja Vaaraman kanssa.

– Paras hoitajien mitoitus on se, että katsotaan asiakasjoukon tarpeen ja kulloisenkin tilanteen ja mukaan, Myllärinen sanoi ja muisutti, että suuri osa hoitoyksiköistä täyttää jo mitoituksen 0,7 hoitajaa asiakasta kohti, jota mm. perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, kesk., ilmoitti viime viikolla kannattavansa lakiin kirjattavaksi. Tosin sittemmin Saarikko totesi, ettei asiaa ehditä ainakaan tällä hallituskaudella päättää.

Hoitajamitoitusta ovat vaatineet alan liitot ja useat eduskuntapuolueet.

Marja Vaarama kannattaa hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin.

– Mielestäni hoitajamitoitus pitää olla laissa, koska muu ei näytä auttavan, Vaarama sanoi.

Hän muistutti myös rahoituksen puutteesta.

– Kun aikoinaan laskin hoivan kulut, ne olivat 3 miljardia. Ne on ehkä kasvaneet, mutta sieltä on viety miljardi pois samalla kun tarve on kasvanut.

Hoitajamitoitusta ei ole laissa. Hoivaa linjaavat sosiaali- ja terveysministeriön laatimat laatusuositukset. Niiden mukaan vanhusten laitoshoidossa ehdoton vähimmäismäärä on 0,5 hoitajaa yhtä asiakasta kohden. Vaarama on aiemmin esittänyt mitoitukseksi 1,2. Myllärinen ei pidä tätä realistisena.

– Seikka joka usein unohtuu, on että tämä on hyvin laaja yhteiskunnallinen kysymys. Väestö ikääntyy, erittäin vanhojen ihmisten määrä erityisesti lisääntyy, yli 85-vuotiaiden osuus. Meidän pitää keskustella koko ilmiöstä, ei vain yhden mitoituksen kannalta.

– Valtaosa ikäihmisistä vielä hyvinkin iäkkäinä asuu kotona. Kotona asumisen palvelut, asumisjärjestelyt, elinympäristön ja asuinyhteisön asioista. Ja myös laitoshoidon mitoituksista, Myllärinen listasi asioita, joista tulisi käydä kunnon keskustelu.

On osaltaan arvokysymys, mihin rahoitusta laitetaan, Myllärinen muistutti.

Myllärinen korosti, että huomiota tulee kiinnittää myös kuntien rahoitukseen.

– Peruspalvelujen valtionosuusleikkaukset pitää lopettaa.

Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat ovat arvioineet, että hoitajamitoitus 0,7 tulisi maksamaan 200-250 miljoonaa euroa.

Vaarama puolestaan piti mitoitusta 1,2 realistisena. Hänkin muistutti, että kokonaisuutta on tarkasteltava uusiksi.

– Kokonaisuutta ei ole katsottu. Sen takia olemme tässä tilanteessa. Pitää katsoa, miten edistetään vanhojen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä, paljonko tarvitaan laitoshoitoa, paljonko tehostettua palveluasumista, paljonko kotihoitoa. Ja maksujärjestelmä, joka on monimutkainen vaikea himmeli, pitää saada yksinkertaistettua.

Vaarama piti hämämstyttävänä sitä, että kun esimerkiksi sähkönsiirrosta on selkeät normit ja säännöt, ja yritykset noudattaa niitä, vanhuspalveluissa ei sama onnistu, vaikka kunnat ovat koettaneet tehdä laatumääreitä ja -kriteerejä.

– Löyhästi valvotaan ja löyhästi luvataan. Yksi on valvovinaan ja toinen lupaavinaan.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Sähkönsiirrosta selkeät normit ja säännöt? Huh, mitä tietämättömyyttä.
    Sähkönsiirtohinnat ovat pilvissä ja tuotot menevät ulkomaille, myös verot, mitään
    ei jää kotimaahan, Kataisen hallitus myi pilkkahintaan sähkömme ja nyt kansalaiset
    ovat jatkuvien siirtohintojen nousun kurimuksessa!

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*