Koko ikääntyvän väestön palveluketju pitäisi miettiä huolella, Tarja Myllärinen muistuttaa. (Arkistokuva: Kunta.tv)

Hankintaosaamisen kehittäminen edelleen ja laadun kriteerien vieminen nykyistä yksitoiskohtaisemmalle tasolle sopimuksissa voisivat auttaa vanhuspalvelujen lääkäripalvelujen saatavuuteen, totesi Kuntaliiton sote-yksikön johtaja Tarja Myllärinen maanantaina Ylen A-studiossa.

Ohjelmassa esiteltiin vaikeuksia lääkäripalvelujen saatavuudessa ja hoitajien asemassa iäkkäiden hoivakodeissa.

Vastuu lainmukaisten lääkäripalvelujen saamisesta kuuluu kunnalle, joka ostaa palvelut. Yksityisen tuottamista palveluista määritellään erillisissä sopimuksissa, joiden ehtojen toteutumista ei valvota riittävästi.

Lääkäripalvelujen saatavuus on huonosti järjestetty ja huonosti johdettua, jos tulos on kuin insertissä, geriatrian emeritusprofessori Jaakko Valvanne.

Tarja Myllärinen myönsi, että kysymys on johtamisesta ja sopimisesta.

– Tuossa kohtaa on ehkä epäonnistuttu ostamaan. Ei ole saatu mitä on tilattu tai ei ole osattu tilausta tehdä oikealla tavalla, Myllärinen viittasi ohjelmassa esiteltyihin epäkohtiin lääkäripalvelujen saatavuudessa. Epäkohdat koskivat lääkärin etäistä yhteyttä asiakkaisiin ja hoitajien pulmallista tilannetta, kun lääkärin apu voi olla hankalasti saatavissa.

Kun tehdään palvelukuvaus, pitää hyvin yksityiskohtaisesti kuvata, mitä tarjoajalta edellytetään, Myllärinen muistuttaa.

– Sopimuksen yksityiskohtaisuutta ei voi riittävästi korostaa.

Myllärisen mukaan hankintaosaamista tulee edelleen kehittää.

– Palvelun määrittäminen niin että saa mitä tilaa, on taitoa vaativaa.

– Kun ostopalveluja on käytetty, pitkin matkaa on opittu sopimuksen tekemisestä ja valvonnasta. Usein kiinnitetään huomiota siihen sopimuksen tekniseen sisältöön, mutta siitä alkaa koko sopimuksen aikainen valvonta. Ja tietysti tullaan siihen kysymykseen, voiko koko ajan valvoa. Kuinka monta kertaa pitää valvoa, että tulee vakuuttuneeksi siitä, että saa mitä tilaa? Myllärinen pohti.

Valvanteen mukaan tulisi ryhtyä kilvoittelemaan laadulla.

– Olisi minimikriteerit, jotka pitää aina toteutua. Olisi johtamisen kysymys, miten kunnassa pidetään huolta, että kriteerit toteutuu. Jollakulla pitää olla vastuu. Esimerkiksi geriatri pitää huolta, että ei töpätä, Valvanne pohti.

Myllärinen pitää tätä oivallisena esimerkkinä.

– Tästä pitäisi päästä eteenpäin niin, että osaamista jota lääkäreillä on, levitettäisiin hoivakoteihin. Jos sinne saataisiin lisättyä arviointiosaamista, missä kohtaa tarvitaan lääkäriä, voitaisiin moni käytännön ongelma ratkaista.

Valvanne toivoi myös yhtenäisiä laatukriteerejä kunnille.

– Laatuindikaattorien tulokset pitäisi olla myös julkisesti nähtävillä.

Myllärisen mukaan yhtenäisiä kriteerejä voi olla hankala määritellä koko maan tasolla.

– Laadun kuvaaminen ja siitä päättäminen, mikä meillä on laatua, on äärimmäisen tärkeää. Ja se pitää viedä varsin yksityiskohtaiselle tasolle myös.

– Kun palvelua hankitaan ja kuvataa, pitää kuvata lääkärin saatavissaoloaika hyvin yksityiskohtaisesti, että siihen ei jää tulkinnanvaraa.

Myllärinen muistutti, että kunta vastaa myös ostopalveluista eikä voi siirtää vastuutaan.

Sekä Myllärinen että Valvanne toivovat laajaa keskustelua ikääntyvä Suomen haasteisiin vastaamisesta – niin eduskuntavaaleja ennen kuin niiden jälkeen.

– Meillä on 800 000 yli 75-vuotiasta vuonna 2030. Noin 40 000 heistä asuu tällä hetkellä tehostetussa palveluasumisessa. Koko ikääntyvän väestön koko palveluketju pitää miettiä.

Valvanne sanoi, että on mietittävä ei vain hoitajamitoitusta vaan myös laatua.

– Ja pitkäjänteistä strategiaa, jota sosiaali- ja terveysministeriössä sitä paitsi valmistellaankin juuri.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*