Kuntaliiton Vainio: Puolen vuoden lisäaika tietojärjestelmille täysin riittämätön
Uudistuksessa tulisi hyödyntää alueellisia järjestelmiä, eikä pakottaa eriyttämään valinnanvapauden piiriin kuuluvien tuottajien järjestelmiä maakunnan tasoisista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä, sanoo Karri Vainio. (Kuva: Seppo Haavisto)
Puolen vuoden vaiheistus eteenpäin soten valinnanvapaudessa ei ratkaise tietojärjestelmämuutoksiin liittyvää aikatauluongelmaa, joka on useiden asiantuntijoiden lausunnoissa käynyt ilmi, arvioi Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio.
Eduskunnan tuntikausien sote-keskustelussa tiistaina sisäministeri Paula Risikko, kok., totesi, että puolen vuoden vaiheistus eteenpäin valinnanvapaudessa tuo muun muassa lisäaikaa tietojärjestelmien valmiuteen saamiselle.
– Puolen vuoden lisäaika tietojärjestelmien näkökulmasta täysin riittämätön, eikä se ole linjassa lausuntojen kanssa, Vainio sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos muistutti omassa lausunnossaan valinnanvapausesityksestä, että minimiaika uusien tietohallintokokonaisuuksien toteutuksessa ja käyttöönotossa vie aikaa vähintään kaksi vuotta. Myös valtiovarainministeriö piti aikataulua erittäin haasteellisena tietojärjestelmille, samoin Kela.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Niin pitää Kuntaliittokin, jonka mukaan riittävä siirtymäaika olisi vähintään kaksi vuotta eli 2020 loppuun.
– Sinänsä hyvä että toteutus on vaiheistettu eikä kaikilta maakunnilta edellytetä samanaikaisuutta, kun valmiudet ovat erilaisia, sanoo Vainio, rakenneuudistukseen kuuluvan sote-ICT-kehittämisyhtiön projektiryhmän jäsen.
Asiantuntijat ovat jo aiemmin varoittaneet, että tietohallintoa ja ICT-ratkaisuja koskevien valmistelutehtävien riittävän rahoituksen puute uhkaa hidastaa ja pahimmillaan pysäyttää koko uudistuksen etenemisen jo vuoden 2017 aikana. ICT-muutosten valmisteluun on valtion talousarviossa myönnetty tällä hetkellä alle 10 miljoonaa euroa, kun tarve olisi jo loppuvuodelle 2017 on moninkertainen. Myös ICT-rahoituksesta tarvittaisiin pikaisesti pitäviä linjauksia, Vainio korostaa.
Rahoitusvastuiden epäselvyyksien pelätään lisäksi hidastavan tai keskeyttävän käynnissä olevien tietojärjestelmäratkaisujen uudistamishankkeiden etenemisen ja näin ollen viivästyttävän niihin liittyvien taloudellisten hyötyjen toteutumista.
Pelkästään Uudellamaalla maakunnan valmistelun rahoitustarve vuosina 2017-2018 on 68 miljoonaa euroa, josta ICT-henkilöstön ja lisenssikulujen osuus on merkittävä.
Karri Vainion mukaan riittävän siirtymäajan lisäksi toimeenpanon mahdollistamiseksi ja muutoskustannusten hillitsemiseksi tarvittaisiin lainsäädäntöön muutoksia, jotka mahdollistaisivat yhtenäiset tietojärjestelmätoteutukset.
– Esimerkiksi (nykyisten) alueellisten asiakas- ja potilastietotietojärjestelmien hyödyntäminen tulisi selkeästi mahdollistaa, eikä pakottaa eriyttämään valinnanvapauden piiriin kuuluvien tuottajien järjestelmiä maakunnan tasoisista asiakas- ja potilastietojärjestelmistä.
Valtakunnallisesti täysin kattavien yhtenäisten valinnanvapauden tietojärjestelmien aikaansaaminen ei myöskään realistista lyhyellä aikavälillä, Vainio näkee.
– Tästä syystä tulisi mahdollistaa erityisesti asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin tietojärjestelmätoteutuksissa nykyisen käytössä olevien palvelusetelitietojärjestelmien hyödyntäminen ja varmistaa niiden kansallinen yhteentoimivuus. Erityisesti kansalaisten käyttöön tarvitaan kuitenkin myös uusia ratkaisuja, jotka olisi fiksua toteuttaa maakuntien ja Kelan yhteistyönä.
Aiemmin aiheesta:
Risikko: Puolen vuoden siirtymä antaa tietojärjestelmille aikaa
VM ja Kela: Valinnanvapauden aikataulu liian tiukka tietojärjestelmille
