Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio nostaa esille kaksi isoa ongelmakohtaa, jotka ovat nyt etenevässä sote-uudistuksessa
Eduskunta jatkaa hallituksen sote-esityksen käsittelyä jo tällä viikolla. Kuvituskuva: Pekka Moliis
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö hallituksen sote-esityksestä on valmistunut.
Mietintö ei vastaa toivotulla tavalla kuntien lukuisiin kysymyksiin ja toiveisiin. Näin asian näkee Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.
– Mikäli eduskunta hyväksyy lait mietinnön pohjalta, tarkoittaa tämä sitä, että monet uudistuksen ja toimeenpanon onnistumisen näkökulmasta keskeiset kysymykset siirretään myöhemmin ratkaistavaksi, Hanna Tainio kertoo.
Kuntien näkökulmasta Tainio nostaa esille kaksi isoa kohtaa, jotka olisivat vaatineet enemmän huomiota.
– Uudistuksessa olisi otettava paremmin huomioon alueelliset erot. Nythän uudistus on kaikille sama Uuttamaata lukuun ottamatta. Alueet ovat hyvin erilaisia ja yksityisiä palveluitakin on tarjolla eri tavalla eri puolella.
– Toinen asia oli uudistuksen kovin kireä aikataulu. Suurelta osin kuntakentän toiveena oli, että uudistuksen voimaantuloa olisi voitu siirtää vuodella, vuoden 2024 alkuun. Tätä toivottiin nimenomaan isoissa kaupungeissa ja etelän väkirikkailla alueilla.
Aikatauluun liittyviä riskejä on seurattava
Uudistuksen aikatauluun liittyy poliittista painetta, Tainio arvioi.
– Kahden vuoden päästä on eduskuntavaalit, ja on olemassa ymmärrettävästi poliittista painetta saada uudistus läpi tällä hallituskaudella.
Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen on Tainion tavoin pettynyt uudistuksen aikatauluun.
Myllärinen lisää, että liian kireä aikataulu on tuottamassa uudistuksen toimeenpanoon liittyviä riskejä, joita on seurattava tarkkaan.
– Mikäli aikataulu hyväksytään esitetyssä muodossa, on välttämätöntä rakentaa uudistuksen toimeenpanoon läpinäkyvä riskienseurantajärjestelmä, joka mahdollistaa aikataulua koskevan jatkuvan arvioinnin toimeenpanovaiheessa.
– On välttämätöntä varautua tekemään aikatauluun matkan varrella muutoksia, mikäli ylikireä toimeenpanoaikataulu uhkaa johtaa palveluiden vaarantumiseen yhdelläkin alueella, johtaja Tarja Myllärinen toteaa.
Jo keskiviikkona eduskunnassa
Sote-uudistus on siirtämässä sote-palvelut kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille, joita uudistuksessa kutsutaan hyvinvointialueiksi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta tiedotti tiistaina puoltavansa 21 hyvinvointialueen ja viiden yhteistyöalueen perustamista.
Hallituksen lakiesityksen käsittely sote-uudistuksesta jatkuu jo huomenna keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa.
Jutun otsikon kirjoitusasua muokattu 15.6. klo 16.52
On totta, että alueet ovat eriarvoisessa asemassa perustettavien hyvinvointialueiden suhteen. Oma kuntani joutuu ”raiskatuksi” taloudellisesti, eli maksumieheksi. Osa taas saa paremman maksun valtiolta kuin on saanut aiemmin. En hyväksy tätä. Kohtuu tässäkin asiassa pitäisi olla. Mutta kun ei vaan ole.
En vastusta lisärahaa syrjäisille ja sairaammille seuduille, mutta järkeä ja kohtuutta tässäkin tarvitaan.
Anteeksi vaan, mutta toivon, että Sote ei mene läpi näillä eväillä mitkä nyt on jaettu.
Tanska luopui vastaavasta järjestelmästä liian tehottomana ja kalliina.