Kuntaliitossa ihmetellään sisäministeri Päivi Räsäsen, kd., julkisuudessa esillä pitämää käsitystä, että selviämisasemien perustaminen kuuluisi kuntien vastuulle.

Räsänen on toistuvasti tuonut esille, että kunnat eivät tottele lakia ja perusta kaikkiin kuntiin selviämisasemia. Lain perusteella selviämisasemien perustaminen ei kuitenkaan ole kuntien vastuulla, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Nemlander.

Edellisen kerran asia nousi keskusteluun elokuussa.

Silloin Itä-Suomen yliopiston lakimiehen tekemässäselvityksissä kävi myös ilmi, että lain mukaan selviämisasemien perustamista ei ole säädettyminkään tahon vastuualueelle, Nemlander kertoo.

– Kyse on kuntien kannalta tärkeästä ja perustavaa laatua olevasta asiasta, ja ministeri Räsäsen esittämissä kannanotoissa tulisi ottaa huomioon voimassa asiaa koskeva voimassa oleva lakiperusta. Tässä on kyse myös tehtävien siirrosta poliisilta kuntien sosiaali- ja terveystoimelle.

Lain mukaan selviämisasemien perustamisesta ja ylläpidosta piti säätää erikseen asetuksella, jota ei kuitenkaan koskaan annettu.

Kuitenkin saman lain perusteella selviämisasemia voitiin kokeilutarkoituksessa perustaa ja ylläpitää valtion toimesta taikka avustaa niiden perustamista ja ylläpitoa valtion budjetin rajoissa.Selviämisasemia ja sitä vastaavaa toimintaa on vapaaehtoisesti laitettu pystyyn kunnissa eri puolelle Suomea paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti.

 

Selviämisasemakirjaukset sote-järjestämislaissa

 

Sote-lakiesityksen perusteluteksteissä mainitaan, että päivystyksen käsittävään tuottamisvastuuseen kuuluu sosiaalipäivystys, terveydenhuollon päivystys ja tarpeellinen selviämishoito ja niiden integrointi muihin palveluihin.

Kuntaliittoon huomauttanut sote-lausunnossaan, että selviämisasematoiminta ei kuulu kuntien lakisääteisiin velvoitteisiin ja vaatii kirjauksen poistamista perusteluistaselviämishoidon osalta.

– Tämä ei tarkoita sitä, etteikö kunnilla olisi velvollisuus kehittää päihdehuoltoaan edelleen, mutta selviämisasemien perustaminen ei ole kuntien lakisääteinen tehtävä, mikä täytyy käydyssä keskustelussa ja päätöksenteossa ottaa huomioon, Nemlander sanoo.

– Selviämisasemien perustamisvelvollisuus on jälleen sote-alueiden palvelujen järjestämistä koskevassa keskustelussa tulkittu lainvastaisesti.

 

Erillistä verkostoa ei tarvita

 

Vuonna 2011 valmistuneen raportin keskeisenä sisältönä tuotiin esille, että poliisin osuutta päihtyneiden kiinniotoissa, kuljettamisessa ja säilöönotoissa on perusteltua vähentää ja vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden roolia.Raportin mukaan Suomeen ei ole kuitenkaan perusteltua rakentaa erillisistä selviämishoitoasemista koostuvaa verkostoa, vaan jatkaa jo meneillään olevaa palvelujärjestelmän kehittämistä niin, että selviämishoitoasemat sijoitetaan joko terveydenhuollon päivystyspalveluiden tai päihdehuollon palveluiden yhteyteen tai poliisin säilytyssuojan välittömään läheisyyteen.

 

Kolmas sektori ja yksityiset mukaan

 

Viranomaistoiminnan lisäksi työryhmä tarkasteli myös kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien roolia päihtyneiden kohtaamisessa.

Keskeisinä kehittämisehdotuksina painotettiin ehkäisevän päihdetyön sekä asunnottomien palveluiden kehittämistä päihtyneiden säilöönottotarpeen vähentämiseksi. Yksityisen turva-alan roolia asiassa haluttiin selkiyttää. Myös uusien toimintamallien kokeilu sekä toimijoiden välisen tiedonvaihdon ja tilastoinnin kehittäminen nousivat esiin.

Raportissa huomautetaan myös, että alueelliset erityispiirteet ja erityisesti harvaan asuttujen alueiden pitkät etäisyydet pitää huomioida kehittämistyössä.

 

 

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*