.ExternalClass p.MsoNormal, .ExternalClass li.MsoNormal, .ExternalClass div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:’Times New Roman’;}
@page Section1
{size:595.0pt 842.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
.ExternalClass div.Section1
{page:Section1;}

Kuntaliitto pitää hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden sopimaa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta yllättävänä kuntien näkökulmasta.

 

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Sovitussa mallissa palvelut rakentuvat viiden alueellisen
järjestäjän varaan ja kuntaperusteinen malli katoaa.

 

– Hallinnollisena alueena uudet sote-alueet ovat erittäin
suuria ja kuntayhtymien jäsenkuntien määrä suuri. Jotta palvelut
todellisuudessa voisivat toimia kuntalaisten parhaaksi, alueellinen
asiantuntemus on tärkeää. Perustason palvelut on turvattava myös jatkossa,
painottaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen.

 

Keskeiset kysymykset edelleen auki

 

– Laaja poliittinen yhteisymmärrys on positiivinen asia,
mutta nyt esitetty ratkaisu jättää kuitenkin pääosan keskeisistä kysymyksistä
jatkovalmistelun varaan. Uuden organisaation on pystyttävä aidosti integroimaan
perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto ja erikoissairaanhoito.

 

Kuntaperusteisen järjestelmän vahvuutena on ollut sosiaali-
ja terveyspalvelujen ja kunnan muiden hyvinvointia ja terveyttä edistävien
palvelujen yhteys.

 

– Mikäli sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluja ei
kyetä kehittämään tasapuolisesti, on vaarana, että kaikki toimii
erikoissairaanhoidon ehdoilla, arvioi Tuula Haatainen.

 

– Tietojärjestelmien kannalta ratkaisu on hyvä.

 

Kunnat ovat pääosin toivoneet kuntayhtymämallia
yhteistyömalliksi antamissaan lausunnoista. Kuntaliitto on omissa
lausunnoissaan painottanut, että koko sote- palvelujen järjestämiskokonaisuuden
pitää olla selkeä ja että kuntayhtymämallin on oltava yhtenä
järjestämismallina.

 

Kuntakentän osaamista tarvitaan jatkovalmisteluissa

 

Kuntaliiton ja kuntakentän edustusta tarvitaan uudistuksen
jatkovalmistelussa. Kuntaliiton hallitus on painottanut, että sote-uudistuksen
lähtökohtana pidetään lähipalveluiden saavutettavuuden turvaamista.

 

– Tästä on muistettava pitää kiinni kun lähdetään sopimaan
konkreettisesti uudistuksen yksityiskohdista, painottaa Haatainen.

 

Kuntaliiton hallitus on linjannut tavoitteen, että kuntien
välisen äänivallan tulisi kuntien välisessä sote-yhteistyössä määräytyä
asukasmäärän mukaisessa suhteessa. Uudessa mallissa tämä on toteutettava ja
äänileikkureista pitää luopua.

 

– Valtion on jatkossakin osallistuttava sote-palvelujen
rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta riittävässä määrin. Koska viiden
alueellisen järjestäjän rahoitus on linjattu perustuvan kunnilta painotetun
kapitaation perusteella, tulee valtionosuuksien myös jatkossa tulla kunnille,
analysoi Haatainen.

Sote-sopu: Järjestämisvastuu viidelle suurelle alueelle

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*