Uusimaa on ainut maakunta, jonka erityispiirteet huomioidaan sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistusta koskevassa lakiluonnoksessa. Kuva: Ville Miettinen

Kuntaliitto vaatii kuntien ja maakuntien erilaisten olosuhteiden huomioimista sote-uudistuksen ratkaisuja tehtäessä. Nyt kuntien ja kaupunkien näkökulma on liiton mukaan jäänyt Marinin hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistusta koskevassa lakiluonnoksessa liian vähälle huomiolle.

Lakiluonnoksen mukaan Suomeen muodostetaan 21 sote-maakuntaa. Uudellamaalla sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu poikkeaisi muun maan ratkaisusta siten, että neljän Uudenmaan sote-maakunnan lisäksi Helsingin kaupungilla olisi tehtävien järjestämisvastuu.

– Erillisratkaisun mahdollistaminen olosuhteiltaan merkittävästi poikkeavalle Uudellemaalle on perusteltua, mutta alueelliset erityispiirteet tulisi huomioida myös muualla Suomessa, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio sanoo.

Uudistuksen tavoite vaarassa

Kuntaliiton mukaan nykyinen lakiluonnos on kaavamainen ja vaarantaa koko uudistuksen keskeisen tavoitteen hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta erityisesti suurissa kaupungeissa ja kasvavilla kaupunkiseuduilla.

– Uudistuksen rajaaminen vain sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen sekä järjestämis- ja tuottamistehtävien lakisääteisestä erottamisesta luopuminen on tervetullutta, Tainio sanoo. 

Kuntaliitto pitää rakenteellisia ratkaisuja ja esitettyjä keinoja kuitenkin puutteellisina. Ne eivät takaa riittävää yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja kuntien vastuulla olevien peruspalveluiden välillä. Tämä vaarantaa uudistuksen tavoitteet ylipäänsä.  

Kuntaliiton esiin nostamia lakiluonnoksen ongelmakohtia ovat esimerkiksi rahoituksen ohjausjärjestelmä, yksityisen sektorin hyödyntämistä koskevat rajoitukset ja raskas investointien valtionohjaus. Myös sote-maakuntien toimivaltuuksissa on parannettavaa. 

Maakunnilla tulisi olla mahdollisuus arvioida ja sopia omista lähtökohdistaan tehtävien hoitamisesta kuntien kanssa, siirtää järjestämisvastuuta harkitsemassaan laajuudessa kunnille ja ottaa kunnilta hoidettavakseen korvausta vastaan myös muita kuin kuntien vapaaehtoisia tehtäviä.

Rahoitusratkaisun vaikutukset huolestuttavat

Erityistä huolta kunnissa herättävät rahoitusta ja omaisuusjärjestelyjä koskevien valintojen vaikutukset kuntien ja kaupunkien elinvoimaan, investointikykyyn ja rahoitusasemaan. 

– Uudistuksen rahoitusratkaisu ja tätä koskevat valinnat johtavat tilanteeseen, jossa käytännössä kaikki uudistuksesta aiheutuvat talouden muutosvaikutukset kohdistuvat kuntiin ja kuntatalous toimii näiden muutosvaikutusten tasaajana. Tämä yhdessä omaisuusjärjestelyjä koskevien ehdotusten kanssa uhkaa johtaa kuntien näkökulmasta kestämättömään ja epävarmuutta luovaan tilanteeseen, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Kuntaliitto vaatii, että uudistuksella ei saa olla vaikutusta kunnan talouden tasapainoon. Nyt uudistus muuttaa kuntien verotuloja ja valtionosuutta ja voi aiheuttaa suuriakin muutoksia kunnan verotulojen ja valtionosuuksien suhteeseen. Vaikka uudistuksen lähtökohdaksi ja tavoitteeksi on linjattu, että kuntien talouteen kohdistuvat muutokset nykytilaan verrattuna ovat mahdollisimman pienet, on muutoksilla merkittäviä vaikutuksia kuntien rahoitusasemaan.

Kuntaliitto nostaa esiin myös korona-aikana tehtyjen uudistuksen laskelmien ongelmallisuuden. Koronaepidemia vaikuttaa kaupunkien ja kuntien tuloihin ja menoihin vuosina 2020–2022.

Kuntaliitto muistuttaa, että uudistuksen pysyviksi osiksi jääviä siirto- ja tasausmekanismeja ei voida perustaa tietoihin, joihin koronavirusepidemia vaikuttaa.

Uudistuksen aikataulu arveluttaa

Kuntaliitossa ollaan huolissaan myös uudistuksen aikataulutavoitteesta. Merkittäviä riskejä liittyy etenkin hajanaisesta lähtötilanteesta aloittaviin sote-maakuntiin.

Kuntaliitto esittää, että voimaanpanon kokonaisaikataulu arvioitaisiin uudelleen siten, että se uskottavasti turvaisi muutosten hallitun suunnittelun ja toteuttamisen palvelutuotannon jatkuvuutta vaarantamatta. Lisäksi aikataulussa tulisi huomioida se, että lausuntokierroksen palautteen edellyttämät korjaukset ehditään valmistelemaan.

– Kunnat ovat olleet sivussa uudistuksen valmistelusta ja tästä syystä on tärkeää, että lausuntokierroksella kuntien esiin nostamat huolenaiheet otetaan vakavasti ja niihin haetaan jatkovalmistelussa ratkaisuja yhdessä, toteaa Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen.

Lue lisää: 

“Mikä on kunta tulevaisuudessa?” – Sote-lausuntoja sorvaavissa kunnissa huoli toimintamahdollisuuksista, lakiluonnoksen ei nähdä mahdollistavan tavoitteitaan

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Maakuntauudistus todella pelottaa. Kuntien kuuleminen karkaa kauas. Nythän on perustettu Kuntayhtymiä kuka minkäkin asukaslukuun perustuvan suhdeluvun mukaan. Eipä juuri hallituksissa ja valtuustoissa yksi edustaja vaikuta yhtään mitään.

    Terveyskeskusten/sotekeskustenhan piti olla tulevaisuuden sotekeskuksissa se hyvin toimiva perusyksikkö, mutta kuntayhtymissä näin ei ole.

    Esimerkkiterveyskeskus 20.500 asukkaan kaupungissa: Alkutilanne erinomainen, kustannustehokkaat palvelut ja palveluketjukin toimi.

    KUntayhtymään liittymisen jälkeen kuntaa kuuntelematta alettiin riisua palveluja rankalla kädellä.

    1. Ensin lähti sairaalasta 2 osastoa.
    2. Laboratorio lopetettiin ja vain näytteenotto jäi. ja viimein nyt sekin otettiin pois.
    3. RTG-koneet toimivat ja niitä hoiti osaava henkilöstö. Henkilöstö otettiin terveyskeskuksesta/sotekeskuksesta pois keskussairaalaan. Mitä tuhlausta.
    4. Vanhusten asumisyksikkö päätettiin lopettaa, mutta siinä oli ARA:n lainoja ja muita avustksia jotka olisi pitänyt maksaa takaisin ja sotekeskukselle olisi tullut ylimääräisiä alaskirjauksia noin 2 milj. Onneksi olimme valppaina.
    5. Kiirevastaanottoa supistettiin ja uudellee myöhemmin supistettiin ja lopulta viikonlopuksi suljettiin?
    6.Neljästä sairaalan osastosta nyt sitten haluttaisi riistää vielä kolmas osastokin.
    7. Nyt tehtiin taas pahoja – vanhusten 24/7 yksikkö 25 paikkaa vuokrasopimus irtisanottiin ja aiottiin lopettaa koko ikäihmisten viimesijainen koti – palvelusopimuksen vastaisesti. siihen saatiin korjausta loppupeleissä.
    8. Hammashoitoa supistettiin ja asiakkaat laitettiin maantielle naapurikaupunkiin.
    9. Hammashoitopisteitä lopetettiin.
    10. Olemme hukassa Kuntayhtymän toiminnan takia. Meiltä on suorastaan ryöstetty kaikki hyvä ja toimiva. Kuntayhtymän toiminta maksaa useiden yhtiöitettyjen toimintojen vuoksi. Ennen riitti esim. muovikortti koneeseen ja lasku oli maksettu. Nyt kaikki jopa 20,- laskut menevät laskutusyhtiön kautta, kalliit suuripalkkaiset koulutetut virkamiehet lähettävät laskut kirjeissä valitusosoituksineen asiakkaille. Sanoisinko, että on melkoisen kallista toimintaa.
    11. Tiedonkulku myös on ala-arvoista eli ei mitään….Valtuutetut jotka osaltaan päättävät asioista – lukevat asiat sanomalehdestä.
    12. Vaikuttavuusarviot toiminnoista puuttuvat. Pitää neuvotella ja tiedottaa.
    13. Maakuntiin kun ollaan menossa, uskoisin, että vielä huonommin asioissa kuullaan kuntia. Ojasta allikkoon siis. Ja – kuntien talous sakkaa tällä menettelyllä. Suomessa ollaan tekemässä hyvin kurjaa terveyden hoitoa. Miten selitätte sen, että kunnat hoitivat miljoonatolkulla laadukkaammin sote-asiat omana työnään. Nyt tuntuu, että kuntayhtymissä hökäistään ajattelematta vaikutuksia pitemmälle – siis vaikuttavuusarviot….sanoisin, että säästöjä tällä touhulla ei tule ….päinvastoin.
    14. Tässä vain osa ongelmista ja yhden “tulevaisuuden terveyskeskuksen” alasajosta.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*