Kuntaliitto vaatii laskelmia julki
Kuntaliitto vaatii kuntakohtaisia laskelmia sote-lakiesityksen taloudellisista vaikutuksista julkisuuteen välittömästi.
Sote-esityksen tehnyt parlamentaarinen työryhmä päätti, että ne tuodaan julkisuuteen vasta yhtä aikaa hallituksen esityksen kanssa ensi viikolla. Kuntaliitossa ei nähdä tälle mitään perustetta.
– Kuntien on tärkeä tietää uudistuksen taloudelliset vaikutukset, sanoo varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen Kunta.tv:n haastattelussa.
– Tämä uudistus, valtionosuusuudistus ja valtionosuusleikkaukset yhdessä näkyvät monessa kunnassa sillä tavalla että vaikutukset kumuloituvat. On tärkeää että luvut saadaan näkyviin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Jos laskelmat ovat olemassa, on tärkeää että saamme ne Kuntaliitossa ja voimme arvioida ne kuntien näkökulmasta.
Kuntalehden aiemmin julkaisemien laskemien mukaisesti kuntakohtaiset muutokset voivat olla erittäin suuria.
Työryhmän esityksessä eroja esitetään tasattavaksi silloin kun ne ovat yli 50 euroa asukasta kohti. Jos ero on yli 400 euroa, tasaus jatkuisi vielä vuoden 2020 jälkeenkin. Tasaus on tarkoitus tehdä molempiin suuntiin eli hyötyjiltä leikataan menettävien hyväksi.
Katso Tuula Haataisen haastattelu Kunta.tv:stä
Lisää aiheesta:
Soten rahoitusosuudet edelleen piilossa
Kouvolan Lamminmäki: Sotesta tarvittaneen toinen lausuntokierros
Lahden Myllyvirta: Valtava muutos kunnan asemaan
On puhuttu, että kuntien euromääräisiä tehtäviä pitää vähentää.
Viimeisimmässä Alexander Stubbin (kok.)hallituksen vastuulla olevassa lakiesityksessä, kuten ex-pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) Orpon sotessa, kunnille jää rahoittajan rooli, sanoo ex-sosiaali- ja terveysministeri, nykyinen kuntaministeri Paula Risikko.
Tämä sote-lakiesitys noudattaa ex-kuntaministeri Henna Virkkusen suurkuntapolitiikkaa, ja kuntien perustuslaillisen aseman kurittamista. Kuntaministeri Paula Risikko (kok.) kulkee Henna Virkkusen jalanjäljissä.
Virkkunen oli vielä ministeri, kun Kokoomuksen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori esitti perustuslain vastaista viiden erityisvastuualueen, erva-alueen järjestämismallia. Virkkunen oli sitä mieltä, että kun kunnat eivät tee suurkuntaliitoksia, niin niiltä viedään äänivalta.
Viisi sote-aluetta vastaavat viittä jättimäistä kuntaliitosta:
Nykyisillä kunnilla ei ole ääni- eikä päätösvaltaa, vain maksajan asema. Sama ongelma oli Petteri Orpon (kok.) ja Jouni Backmanin (sd.) soten päälinjauksessa – sote-isäntäkunnat ja renkikunnat -mallissa.
Orpon isäntäkunnat vaihtuivat renkikunniksi – pelkiksi maksajiksi.
Kysymys ei ole vain nykyisistä pienistä kustannustehokkaasti peruspalvelunsa hoitaneista kunnista.