Kuntouttava työtoiminta jatkuvassa kasvussa
Yhä useampi työttömäksi jäävä ohjataan kuntouttavan työtoiminnan piiriin. Kun Kelan tilastojen mukaan vuonna 2010 kuntouttavan työtoiminnan piirissä oli keskimäärin 5000 henkilöä kuukaudessa, niin neljä vuotta myöhemmin määrä oli yli 12.000. Ja kasvu on jatkunut.
-Kelan tilastojen mukaan kuntouttavaan työtoimintaan on osallistunut 28 % enemmän työmarkkinatukea saavia henkilöitä tammi-helmikuussa 2015, kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna, vahvistaa sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Juuan kunnanhallituksen ja – valtuuston jäsen Sakari Timonen (sd.) on nostanut blogikirjoituksissaan esiin kuntouttavan työtoiminnan kipupisteitä. Hänen mielestään kyseessä on liian usein pelkkä tilastojen siivous.
-Laittamalla mahdollisimman paljon ihmisiä kuntouttavaan työtoimintaan siivotaan tilastoja. Näin sosiaalipalvelun kautta saadaan parannettua kuntataloutta. Se paikkaa kuntataloutta kummasti, kun laitetaan kaikki kunnan pitkäaikaistyöttömät kuntouttavana työtoimintana olemaan hippasta päivät pitkät, Timonen naurahtaa.
Kuntoutus avainsana
Kuntouttava työtoiminta on kuntouttavaa sosiaalipalvelua sitä tarvitseville työttömille. Se on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön.
-Hyvässä kuntouttavassa työtoiminnassa keskitytään sosiaaliseen kuntoutukseen, jossa opetellaan esimerkiksi ihan normaalia päivärytmiä. Nyt voidaan määrätä kuntouttavana työtoimintana ikänsä töitä tehneet miehet risusavottaan kuudeksi tunniksi päivässä, Sakari Timonen ihmettelee.
-Aika harvalla on taloudellista mahdollisuutta kieltäytyä kuntouttavasta työtoiminnasta ja pudota pois työmarkkinatuelta. Jos kieltäydyt, niin menetät työmarkkinatuen ja putoat toimeentulotuelle, jota vähennetään 20 prosentilla, Timonen jatkaa.
Osa kuntouttavasta työtoiminnasta tapahtuu ”oikeiden töiden” kaltaisissa tehtävissä. Pelkkää työntekoa kuntouttava työtoiminta ei kuitenkaan saa olla.
-Työn tekemistä on perinteisesti käytetty kuntoutumisen välineenä hyvin tuloksin. Oleellista on, että kuntouttavassa työtoiminnassa olevat henkilöt ovat kuntoutuksen tarpeessa, eivätkä esimerkiksi vähentämässä kunnan työmarkkinatuen maksuosuutta. Koska kyseessä on kuntouttava työ, tulee se aina räätälöidä asiakkaan työ- ja toimintakyvyn mukaiseksi ja varmistaa, että asiakas saa tarvitsemansa tuen sosiaalihuollon tai kuntoutuksen ammattilaisilta palvelun aikana, STM:n Eveliina Pöyhönen muistuttaa.
-Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virka- tai työsuhteista työtä, eli palvelua järjestettäessä on varmistettava, että näin ei tapahdu. Kunta vastaa kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä lain edellyttämällä tavalla, jatkaa sosiaalineuvos Eveliina Pöyhönen.
Ihminen keskiöön
Kuntouttavassa työtoiminnassa ongelmien kanssa painivan ihmisen tulisi olla keskiössä. Kyse on sosiaalipalvelusta, jolla autetaan ihmistä eteenpäin läpi vaikeuksien. Pelkkä työttömyys ei ole syy, jonka takia ihmisiä otetaan kuntouttavan työtoiminnan pariin.
-Sen pitäisi olla viimesijainen toiminto. Tämä tarkoittaa, että jos henkilö kykenee palkkatyöhön, häntä ei pidä laittaa kuntouttavaan työtoimintaan. Usein on kuitenkin niin, ettei henkilö itsekään tiedä, pystyykö olemaan palkkatukityössä viitenä päivänä viikossa vähintään 5 tuntia päivässä. Osalla on elämänrytmi niin sekaisin, että on syytä aloittaa kuntouttavalla työtoiminnalla ja siirtyä siitä palkkatukityöhön, oululainen kaupunginvaltuutettu Anne Huotari (vas.) muistuttaa.
Anne Huotari työskenteli pitkään Paltamon työllistämishankkeessa ja tuntee työttömien arjen sekä kirjavuuden kuntouttavan työtoiminnan kentällä.
-Isoin ongelma on, että ihmiset eivät tiedä, mitä kuntouttava työtoiminta tarkoittaa. He eivät itse osaa sinne hakeutua. Toiseksi jotkut kunnat ja kuntien järjestöt käyttävät sitä väärin, siis liiketoiminnan harjoittamiseen, vaikka ihmisille ei makseta palkkaa ja se on kiellettyä.
-Kolmanneksi kaikissa kunnissa ei huolehdita siitä, että henkilö saisi tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Näitä on esimerkiksi hammashoito. Valtaosa pitkäaikaistyöttömistä olisi oikeutettu toimeentulotuella hankkimaan lasit, mutta he eivät sitä tiedä ja osaa hakea, Anne Huotari luettelee.
Kuntien vastuulla
Vaikka kuntouttavan työtoiminnan kentällä kirjavuutta piisaa, niin ex-kansanedustaja Anne Huotari ei ole valmis siirtämään toimintaa kunnilta valtiolle.
-Siirto valtiolle vain pahentaisi tilannetta. Kunta on kuitenkin lähempänä ihmistä. Minä siirtäisin tuetun työllistämisen kokonaan pois TE-toimistoista kunnille. Ja rahat myös, esittää Anne Huotari.
Kuntaliiton asiantuntija tuntee kuntouttavan työtoiminnan ongelmat ja kentän kirjavuuden.
-Meillä on tosi hyviä palveluita, mutta kenttä on pirstaleinen. Meidän pitää pystyä luomaan selkeä polku, joka vie ihmistä eteenpäin kohti työllistymistä. Sen polun varteen meidän pitäisi pystyä tuomaan ne palvelut, joita on olemassa, työllisyyspoliittisen kuntakokeilun pääsihteeri Erja Lindberg esittää.
-Kuntien työmarkkinatuesta maksamat summat ovat kasvaneet paljon ja kuntien pitäisi saada kustannuksia alemmaksi. Se on yksi syy siihen, että kuntouttavaan työtoimintaan pyritään ohjaamaan myös ”liian” hyväkuntoisia ihmisiä, Lindberg jatkaa.
Timoselta unohtui mainita kuinka pitkäaikaistyöttömät pakotetaan kuntouttavaan työtoimintaan uhkaamalla työmarkkinatuen eväämisellä/karenssilla mikäli kieltäytyy lähtemästä käpyjen keräämiseen tms. epäoleelliseen, ihmisarvoa alentavaan toimintaan mukaan kunnan maksuvelvoitteiden välttämiseksi.
Ei mitään merkitystä onko ao:lla edellytyksiä terveydentilansa puolesta osallistua kuntouttavaan työtoimintaan tai ei. Ihan sama vaikka kaikki aikaisemmat kuntouttavat työtoiminnat olisivat johtaneet sairauslomiin kun päivät tulee täyteen käsky käy. Kysy palkkatöitä kuntouttavan tilalle niin suuttuvat mutta ilmaistyötä kyllä löytyy. Jos ei löydy sitä keksitään. Valitettavasti.
Kuntouttavalla työtoiminnalla ja sen tarkoituksenmukaisuudella pitkäaikaistyöttömälle ja jopa ammattitaitoiselle koulutuksenkin saaneelle pitkäaikaistyöttömälle , on monta muutakin ulottuvuutta, kuin vain se, että mikäs se fyysinen tai psyykkinen kunto sen aiemmin osoitetun osaamisenkin lisäksi mahtaakaan olla. Ajatellaanpa ihmistä, joka moniaita vuosia ja jopa vuosikymmeniäkin on ollut syrjäytettynä siitä omasta osaamisestaan ja itsensä toteuttamisesta samalla, kun hänet on syrjäytetty markkinoilla saatavissa olevan työpaikankin puutteen vuoksi työelämästä. Kaikille näille henkilöille itse kuntouttava työtoiminta ja sen jatkeena tulevat muut tukitoimet ovat nimenomaan sitä uusien verkostojenkin elvyttämistä. Ja olipa sitten taustalla mikä hyvänsä työttömänkin esiintuoma halu päästä välillä kotoa pois päiväksi , niin tämä kurja yhteiskuntamme ei heille ole kyennyt ja edelleenkään kykene sitä heidän osaamistaan vastaavaa työtäkään tarjoamaan. Tiedän takavuosina olleen tapauksia, joissa vastavalmistunut onkin aika piankin päässyt kuntouttavan työn rahoin tekemään ammattityötään. Mutta senkään jälkeen sitä työsuhdepalkkaa tarjoavaa työtä ei olekaan löytynyt. Nämä kiltiksi syyllistämällä kasvatetut pitkäaikaistyöttömät ovat jo tottuneet siihen niukkaan toimeentuloonsakin niin, että he kokevat suunnattomana etuna sen, kun pääsevät silläkin tulolla vähän korotettuna ihmisten ilmoille ihmisten pariin itseään edes hiukan toteuttamaan. Kuntouttavan työtoiminnan tarve lienee tarkoitettukin lähtemään sen palvelun asiakkaan omista lähtökohdista ja hänenkin esittämistään tarpeista. Siksi onkin hävyttömän raakaa alentaa sitä työttömyystrvaa juuri niiden ihmisten kohdalla, jota ite eivät sitä kuntouttavaa työtoimintaa kohdallaan edes koe tarpeelliseksi. Onkohan sen perustuslaillista oikeutta moiseen menettelyyn ees laitettu tutkittavaksi. Niin kauan, kun tilastollisestikin suhteutettuna tarjolla oleviin avonaisiin työpaikkoihin, niiden määrät ovat vain pieni murrososa työttömien määrästä, on kaikista hirvittävin asia se, että koko ajan myöskin rappeutuu työkykyä ja ammattiosaamista ja myöskin työttömän itsetunto murenee .
Suomessa on säästämisen nimissä tehty aina Esko Ahon hallituksesta 1990-luvun alkupuolelta lähtien älyttömiä säästämistoimia, joiden kohteena erityisesti ovat olleet pienituloiset hoiva- ja hoitohenkilöt sekä siistijät. Kun pienituloinen koulutettu henkilä laitetaan kilometritehtaalle elämään työttömyysturvan ja muiden siihen liittyvien tukipalvelujen varassa, niin se on taatusti myöskin merkittvää yhteiskunnallisen osaamisen haaskaamista laskettiinpa se missä kustannuksissa hyvänsä. Poliitikot ovat vain osanneet valitakin yhtä osaavia johtajia, kuin itsekin ovat sitä olleet päättäjinä ja siinä touhussa on jäänyt yhteiskunnalliset haitat ja kunnalle huonosti tehdysta hommasta aiheutuvat todelliset taloudelliset tappiot laskematta aina vain uudestaan. Kunnalle on paljon kalliimpi menoerä koulutettu pienituloinen työtön työnhakija kuin onkaan se työllistetty sama henkilä siellä kunnallisessa organisaatiossa sitä hoitoa ja hoivaa toteuttamassa. Ja hölmöläisen takinpaikkuu näyttää senkun vaan jatkuvan ja sille ei näy näillä näkymillä uudetkaan vallanpitäjät antavan mitään yhtään parempaa.
Paskat ne mitään siitä työttömästä välitä siellä kunnissa, kuhan se on jossain jotain näpertämässä ”kuntoutumassa” että kunnalta säästyy maksuosuus työmarkkinatuesta. Ihannejuttu nämä työpajat, missä ”työttömän” työpanos otetaan suoraan kunnan kirstuun ja vääristetään samalla mukavasti kilpailua. Oma lukunsa vielä yritykset joihin ihmisiä laitetaan tekemään ilmaista työtä ja pyyhitään samalla persettä lakipapereilla.
Palkkatuella voisi ihan hyvin palkata, mutta kun kunta ei sitten tienaakaan ihan yhtä hyvin, niin sehän ei toki käy.
Väitän, että jokainen kunta rikkoo lakia jollain tavalla.
Jos kunta sijoittaa kuntouttavaan työtoimintaan terveitä ja työkykyisiä pienentääkseen työmarkkinatuen maksuosuuttaan, niin lakia rikotaan.
Jos kuntouttavalla työtoiminnalla korvataan mitä tahansa palkkatyötä, niin lakia rikotaan.
Jos kuntoutettavia käytetään liiketoimintaan, niin lakia rikotaan. Suunnilleen jokainen työpaja syyllistyy tähän.
Jos kuntouttavaan työtoimintaan ei sisälly sosiaalipalveluja, niin lakia rikotaan.
Näyttäkää minulle yksi ainoa kunta, jossa lakia ei rikota.
Jos joku haluaa ihan yksityiskohtaisia tietoja lain rikkomisesta, niin täältä löytyy paljon asiaa http://sakutimonen.com/tag/kuntouttava-tyotoiminta/
Jos köyhä työtön työnhakija tekee vapaaehtoistyötä, joka työvoimatoimiston virkailijan mielestä vaarantaa jonkun toisen palkkatyön, työtöntä voidaan rangaista raa’oilla tukien leikkauksilla tai katkaisuilla. Sen sijaan yritys voi osakkeenomistajiensa rahallisen hyödyn nimissä viedä työpaikan kerralla sadoilta, eikä yrityksen omistajia rangaista kuinkaan. Miksi vaadimme niin paljon suurempaa toisten kansalaisten huomioonottamista yksittäiseltä työttömältä kuin vauraalta yrittäjältä? Minusta meidän ei tarvitsisi pitää yrityksen pyörittämistä itsestäänselvänä oikeutena, vaan yritysten tulisi vuosittain todistaa toimivansa yhteisönsä hyvinvoinnin eteen. Jos ne eivät siihen pystyisi, niiden toimilupa tulisi peruuttaa ja tehdä tilaa eettisemmille yrityksille. Raha ei saa olla se ainut, eikä edes tärkein, kriteeri kaikessa. Hyvinvointi kaikille on parempi päämäärä kuin muutamien vaurastumisen takaaminen toisten kustannuksella.
Tämä kuntouttava työtoiminta,on täyttä bluffia. Tässähän kierretään vaan kuntien ja kaupunkien velvoitetta työllistää pitkäaikastyöttömiä ja nuoria työttömiä, näin kierretään kaikki sanktiot jotka muuten lankeaisi kunnille ja kaupungeille.Ei tämä ketään kuntouta,jos kerää 6 h metsässä risuja
Mikähän verkosto siinäkin synyy, kun ihminen ajetaan 10 km päähän asutuksesta metsää raivaamaan ?
Tuskinpa se oraviin ja karhuihin integroituminen mitään auttaa ?
Ja tuo raivauskin on nykyään ammattityötä ja metsäanraivauksella syödään metsurien ja metsäurakoitsijoiden työtä
Itselle tarjottiin kuntouttavana työtoimintana lehtien lukemista vanhuksille vanhainkodissa kun eivät sossutädit muuta keksineet.
Taskussa lukuisia lääkärinlausuntoja työkyvyttömyydestä eläkehakemuksiin. Kelan lääkärin ihmeparantajan lahjoilla vaivat katosi millä eläke evättiiin. Nyt ollaan kortistossa ilman pienintäkään mahdollisuutta työllistyä mutta ilmaistyöhön on pakko osallistua vaikka kaikki edelliset kuntouttavat ja palkkakokeilut ovat keskeytytyneet sairaslomiin.
Ainakaan kunta ei voi entistä kunnan pätkätyöntekijää laittaa samoihin töihin kuntouttavan työtoiminnan nimissä. Varsinkin kun tietää kunnan palkanneen kausitöihin ammattitaidottomia pomojen sukulaisia ja tuttuja ammattitaitoisen hakijan sijaan. Kun kerran on jo valittanut asiasta JHL-ammattiliittoon, niin eivät uskalla! Vaikka liitot eivät ajakaan työttömien asiaa, on niiden kuitenkin pyynnöstä selvitettävä onko rekrytoinnissa harjoitettu jäsentensä syrjintää.
Moni pitkäaikaistyötön osallistuisi mielellään kannattamansa järjestön talkoisiin ja vapaaehtoistöihin, mutta ei voi karenssin pelossa. Miksei tueta omaehtoista osallistumista, mikä olisi parasta aktivointia?
”Kuntouttavaan toimintaan” osallistumisen ainoa motiivi olisi se, jos siellä oikeasti hoidettaisiin pitkäaikaistyöttömän rapistunut kunto, terveys ja itsetunto kuntoon. Vaan eipä siihen taida sisältyä fysioterapiaa, kuntosalitoimintaa tai ylipäätään mitään oikeasti kuntouttavaa toimintaa. Palkaton orjatyö aiheuttaa vain lisää psyykkisiä ongelmia ja köyhyyden vakiintumista ulosottokierteeksi.
kuntouttavaantyöhön mars. sinä likainen pitkäaikais työtön. tai tapamme sinut nälkään.
millä minä pääsen työmaalle.
kävele orja.
ei ole kenkiä ja on talvi.
turpakiinni pummi tai saat karenssista.
sairaaksi on mennyt maailma en voi muuta sanoa.
Koska kunnan osuudet työmarkkinatuesta on kasvanut paljon. On kunnat päättänyt kohdella kansalaisia laittomasti.
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta sanoo, että sitä kohdistetaan henkilöön, jos tällä on vaikeuksia arjenhallinnassa tai työkyvyssä. Pitkittynyt työttömyys ei saa olla ainoa syy, mutta monesti on, koska kunta joutuu mukaan maksamaan osuutta työmarkkinatuesta 300 päivän jälkeen. Kuitenkin, jos henkilö ”aktivoidaan”, niin kunta saa rahaa valtiolta toiminnan järjestämiseen.
Ongelma on, että toiminta ei saa kilpailla liiketoiminnan kanssa, joten kaiken kuntouttavan työtoiminnan tulisikin käytännössä olla työtä, jota kukaan ei muuten teettäisi, johon lainkin mukaan tulisi yhdistää henkilön tarvitsemat (kuntoutus) sote-palvelut. Palvelut, joita ei siis useimmille anneta, koska eihän ole mitään (mielen)terveysongelmiakaan. Näin ollen kuntoutuksen onnistumisen seurantakin on monesti vain kuntoutussuunnitelman uusiminen, ilman kuntouttavaa palvelua.
Jotkut, kuten esimerkiksi lehdestä lukemani pesulatoiminnat ovat taas selkeästi sitä liiketoiminnan kanssa kilpailevaa yrittämistä, jota ei saisi ”kuntoutettavilla” järjestää. Tälläkin hetkellä on käsittääkseni useampi valitus voimassa tälläisestä liiketoiminnasta, jota järjestetään ilmaisella työvoimalla ”yleisesti hyödyllisen”, mutta kunnan tuella voittoa tekevän yrityksen toimesta, joka on siis selkeästi lainsäädännönkin vastaista.
Kunnilla on asiassa vahvasti oma lehmä ojassa, kun voivat tarvittaessa täysin höpöhöpötoimilla pistää valtion maksumieheksi. Monessa kunnassa tuntuu kuntouttava toiminta olevan samanlainen automaatio, kuin potkujen jakaminen yt-neuvottelujen jälkeen.
Hienoa tämä on vain niistä, jotka elävät tästä systeemistä tai eivät vielä ole saaneet siitä nauttia. Tälläkin hetkellä pohditaan ihan vakavasti mallia, jossa työtön osaaja tekee mahdollisesti entistä työtään ilman palkkaa. Miksei tätä mallia uloteta virkamiehiin? Puolelle potkut ja ansiosidonnaisen + 300 päivän päästä tekemään entisiä hommiaan ilman palkkaa. Sitten voidaan sanoa irti toinen puolikas, joka voi olla onnellinen, että saa tehdä taas töitä määräajan kuluttua, siis ilman palkkaa ja eläkekertymää.
Minun työpisteessäni kuntouttava on kaikkea muuta kuin kuntouttavaa. Päinvastoin! Rampauttava työtoiminta tää täällä on. Henkilökunta koheltaa kiireeseen vedoten ja sitten sattuu turhia tapaturmia. Kivan lisän luo kehitysvammaiset asiakkaat joita henkilökunta vain holhoaa. Erehdyt väärällä tavalla puhumaan niille ja jo olet puhuttelussa. Ja täällä on myös yksi urheiluseura joka surutta käyttää kuntouttavien tekemää ILMAISTA työvoimaa
Täällä on lähestulkoon ainoastaan negatiivia kommentteja kuntouttavasta työtoiminnasta. Itse olen ollut nyt pari viikkoa työpajalla 4h päivässä 3. päivänä viikossa ja koen tämän sopivan elämäntilanteeseeni mahtavasti. Viimeiset 8 vuotta olen taistellut päihdeongelmien ja masennuksen kanssa. Olen aloittanut ja keskeyttänyt lukuisia koulutuksia, työkokeiluja ja mitä minulle on ikinä työkkäri sylkenytkään. Kuntouttavassa paikassa saan melko vapaasti toteuttaa itseäni ja minua kuunnellaan, myös tuo 4 tuntia päivässä on näin alkuun juuri hyvä tällaiselle työstä vieraantuneelle nuorelle ihmiselle. En koe tekeväni ilmaistöitä 9,-/päivä palkalla. Saan päiviini mukavaa tekemistä, en tunne minua käytettävän hyväksi ja korvauksiahan tästä saa korotetun työmarkkinatuen, 9,- verottoman korvauksen päivältä ja bussilipun hinnan. Olen täysin tyytyväinen, hienoa että tällaisia palveluja tarjotaan!
Hienoa Mimmi-86 että se kohdallasi toimii ja olet siihen päässyt. Oletkin juuri sitä alkuperäistä kohderyhmää jolle kuntouttava toiminta on tarkoitettu. Moni ei ole ja silloin se ei auta elämässä eteenpäin, päinvastoin.
Yhdeksän euron päiväraha ei kata tulevia lasten päivähoitopaikkojen maksuja, joita tietenkin tulee kun lapset pitää viedä päivähoitoon jotta terve työkykyinen järkevä mies pakotetaan kuntouttavaan työtoimintaan. Onko lakimiehiä-naisia?