Kymenlaakso iloitsee pääsystä valinnanvapauspilottiin – Sote-keskus kolmeen kuntaan
Kuva: Ville Miettinen
Valinnanvapautta aiotaan pilotoida Kotkassa, Haminassa ja Kouvolassa.
Kymenlaakson pääsy valinnanvapauspilottiin herätti alueen valtuutetuissa huolen: Joutuvatko kunnat lopulta kokeilun maksajiksi?
Kymenlaakso haki sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauden pilotointiin vähän yli 17 miljoonan euron rahoitusta. Kuten muutkin kokeiluun valitut alueet, se sai summasta vain noin puolet.
Kaikki maakunnan pilottihakemukseen kirjatut kehityskohteet ovat välttämättömiä, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean asiakkuuspäällikkö Lauri Lehto sanoo.
Niistä on vaikeaa tinkiä.
– Rahoitus mahdollistaa tekemään nopeutetusti sen, mitä jo muutenkin ollaan tekemässä.
8 miljoonalla ei saada tehtyä kaikkea, mitä Kymenlaaksossa alun perin toivottiin.
Kuntien kukkaroille kokeilun takia ei kuitenkaan olla menossa.
– Kunnilta ei edellytetä mitään poikkeavaa omarahoitusta. Rahoitusta haettiin siksi, että kunnat saisivat helpotusta. Tämä oli meille pelkästään positiivinen uutinen, Lehto sanoo.
– Kahdeksan miljoonaa on valtava summa rahaa, sillä voimme saavuttaa merkittävän osan tavoitteistamme.
Palveluita oikeaan aikaan
Valinnanvapauspilotit toteutetaan, jos eduskunta hyväksyy valinnanvapauslait. Lakien on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa.
Kesäkuussa pilotteja hakeneet saavat tietää valintaperustelut. Silloin tarkentuu, mihin myönnetty rahoitus on tarkoitus käyttää.
Kymenlaaksossa valinnanvapautta ollaan aikeissa pilotoida Haminan, Kotkan ja Kouvolan sote-keskuksissa.
Pilotissa keskitytään erityisesti kahteen kohderyhmään, jotka todennäköisesti hyötyvät sote-palveluiden integraatiosta. Ryhmät ovat mielenterveys- ja päihdeasiakkaat sekä lapset ja nuoret.
Pilottiin annetulla rahoituksella on tarkoitus yhtenäistää maakunnan tietojärjestelmiä ja selvittää, miten palveluiden sujuva yhteensovittaminen varmistetaan.
Ensin maakunta selvittää, miten palvelujen integraatio toteutuu tällä hetkellä, ja sitten, miten sen pitäisi toteutua.
– Kymmenen prosenttia väestöstä synnyttää 80 prosenttia sote-kuluista. Nykyisellä palvelujärjestelmällä on todella vähän mahdollisuuksia kuntouttaa nämä ”palveluiden suurkuluttajat” takaisin toimintakykyisiksi, Lehto sanoo.
Nyt maakunnan pitäisi saada selville, mikä on ratkaiseva hetki ennen, kuin ihmisestä tulee palvelujen suurkuluttaja. Puhutaan palveluiden oikea-aikaisuudesta:
– Palvelujärjestelmä reagoi yleensä liian myöhään. Jokin menee pieleen murrosvaiheessa. Kun 78-vuotias Pentti alkaa saada muistihäiriöitä, pahimmillaan hänestä voi tulla parissa kuukaudessa palveluiden suurkuluttaja.
Jos Pentti olisi saanut tarvitsemiaan palveluita oikeaan aikaan, Lehto uskoo, hän olisi voinut asua kotona vielä viitisen vuotta.
Kymenlaakso harkitsee lisärahoituksen hakemista toisessa haussa ensi syksynä. Toisella kierroksella myös rahoitusta jo saaneet voivat hakea lisärahoitusta.
Jollei, maakunnan on nipistettävä jostakin.
– Voi olla, että koheryhmää vähän supistetaan, tehdään pienemmin mitä joka tapauksessa oltiin tekemässä. Tämä on henkilökohtainen arvaukseni, Lehto sanoo.
Näin paljon valitut hakivat ja saivat
Etelä-Karjala haki 10 565 900, sai 5 500 000
Etelä-Pohjanmaa haki 5 086 600, sai 2 500 000
Etelä-Savo haki 15 537 223, sai 6 500 000
Keski-Pohjanmaa haki 9 260 689, sai 2 000 000
Keski-Suomi haki 22 878 000, sai 5 000 000
Kymenlaakso haki 17 298 626, sai 8 000 000
Pohjois-Savo haki 15 720 000, sai 8 000 000
Päijät-Häme haki 19 398 410, sai 8 000 000
Satakunta haki 13 000 000, sai 3 500 000
Uusimaa haki 67 354 615, sai 50 000 000
Maakunnat pilotoivat neljänlaisia hankkeita.
Piloteissa kokeillaan sosiaali- ja terveyskeskuksen (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Pohjois-Savo, Uusimaa) ja hammashoitolan (Keski-Suomi, Uusimaa) valintaa sekä asiakassetelin (Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Päijät-Häme, Uusimaa) ja henkilökohtaisen budjetin (Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa, Päijät-Häme ja Satakunta) käyttämistä.
