Lääkäripula ja järjestäjien määrä synnyttävät suurta vaihtelua sote-palvelujen saatavuudessa – Integraatio toteutuu parhaiten Etelä-Karjalassa
Kuva: Ville Miettinen
Sote-palvelujen saatavuus on kaikkiaan parantunut, mutta alueiden välillä on suuria eroja.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus on kokonaisuutena kohentunut, mutta kehitys ei koske koko Suomea.
Osassa maata palvelujen saatavuus toteutuu yhä puutteellisesti, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemä kansallinen sote-palvelujen arviointi. THL on tehnyt arvioinnin sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta osana sosiaali- ja terveyspalvelujen ohjauksen harjoitusta.
Arvioinnin mukaan esimerkisi perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen saatavuudessa on huomattavia alueellisia eroja.
Esimerkiksi lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnin aloitus viivästyy laissa säädetystä joissakin maakunnissa huomattavan usein, ja vielä enemmän on vaihtelua arviointien valmistumisessa lain mukaisessa määräajassa.
Alueellisia eroja voi aiheuttaa puute pätevistä sosiaalityöntekijöistä tai muista ammattihenkilöistä.
Lääkärivajaus aiheuttaa ongelmia perusterveydenhuollon saatavuuteen ja lisäävät sairaalapalvelujen käyttöä ja kustannuksia.
Alueelliset erot lääkärityövoiman saatavuudessa vaihtelevat suuresti. Yhtäällä 10 000 asukasta kohden on 8 lääkäriä ja toisaalla vain 4,4.
Perusterveydenhuollon saatavuuden alueellisia eroja selittävät myös palvelujen erilaiset rakenteet, jotka johtuvat erilaisista kunnallisista päätöksistä.
Vanhuspalveluissa vaihtelua
Vanhuspalveluissa kansallisesti tavoiteltua hoivapalvelujen rakennetta ei ole saavutettu likimainkaan kaikkialla maassa.
Rakenteissa on suuria eroja maakuntien välillä ja vaikka laitosmuotoinen hoiva vähenee, avohoitopalvelujen osuus palvelutuotannosta vaihtelee huomattavasti alueittain.
Lähes kaikkialla on kotiin tuotettujen palvelujen saatavuudessa ongelmia, erityisesti sellaisten vanhusten kohdalla, joiden palvelutarve ei vielä ole suuri.
Integraatio hillitsee Eksoten menoja
Eroja on myös palvelujen integraatiossa.
Se johtuu jo siitä, että joissakin maakunnissa palveluja järjestää 20 organisaatiota ja joissakin yksi. Esimerkiksi Etelä-Karjalan maakunnassa on yksi palveluja järjestävä organisaatio, Eksote.
Se on pystynyt integroimaan palveluja myös toiminnallisesti. Arvion mukaan voidaan vähintään viitteellisesti arvioida, että integraatio on helpottanut kustannuspaineita.
Etelä-Karjalan tarvevakioidut sote-menot ovat maan pienimmät, kuusi prosenttia koko maan keskiarvon alapuolella.
– On selvää, että palvelujen integraatiota voidaan eri tavoin ja eri tasoilla tehostaa koko maassa vielä huomattavasti nykyisestä, arviointijohtaja Pekka Rissanen sanoo THL:n tiedotteessa.
– Erityisen keskeistä on onnistuminen vanhojen ihmisten palvelujen yhteensovittamisessa niin, että lähipalvelut tukevat erilaisia tarkoituksenmukaisia asumis- ja hoivapalveluja mahdollisimman hyvin.
THL:n arviointia vaikeutti tietojen saatavuus. Koko maasta ei ole saatavilla yhdenvertaisesti koottua tietoa esimerkiksi monista sosiaalihuollon osa-alueista. Myös tiedon ajantasaisuudessa oli huomautettavaa.
THL toteekin, että tietotuotannon kattavuutta on parannettava.
