Laesterä ja Hanhela vastaavat kritiikkiin

Olemme tukeneet ja avustaneet yli 200:aa kuntaa. Viime vuodet on kunnissa ja syntyneillä yhteistoiminta-alueilla saneerattu ja liitetty. Osaamistamme tarvittiin pari vuotta sitten myös valtiovarainministeriön tarpeisiin kuntarakennetyössä.

Sote-uudistus tarvitaan, olisi tarvittu jo kymmenen vuotta sitten. Sote-menojen kasvua on pystyttävä hillitsemään. Kuntien ja valtion verorahoituksen alenema on johtanut ja johtamassa siihen, että suurin osa kunnista ei pysty nykyrakentein järjestämään SOTE-palveluita. Valtion oma taloustilanne on siinä pisteessä, että sieltä ei tule enää pelastusta, vaikka toisin edelleen uskotellaan.

Kun parlamentaarisen sovun uudistuksesta tehnyt yhteenliittymä kertoi alkukeväästä uudistuksen perusteista, niin meihin kuin ymmärtääksemme muihinkin konsulttiyhtiöihin oltiin yhteydessä kunnista ja kuntayhtymistä, jotta erityisesti rahoituksen kapitaatiomallin vaikutus saataisiin selville. Mallia epäiltiin, koska esimerkiksi Kainuun maakuntakokeilussa mallin rahoitusvaikutuksesta kiisteltiin alusta loppuun.

Tuolloin – ja myöhemminkin useaan otteeseen – kysyimme valtiovarainministeriöstä (VM) ja Kuntaliitosta, onko kunnille alustavia laskelmia käytössä. Koska ei ollut, teimme ensimmäiset laskelmat pelkän kapitaation, myöhemmin nettomenoihin perustuvan kapitaation avulla – tähän laskentaan liitettiin myöhemmin sairastavuus ja väestön ikärakenne.

Näitä laskelmia oli jo huhtikuussa julkisuudessa ja Kuntaliiton tiedossa. Niitä ei silloin riitautettu – eikä joitakin viikkoja sitten, kun Kuntalehti edellisen kerran julkisti printissään kuntakohtaista sote-laskentaa.

Myöhemmin, kun kuntien lausuttavaksi annettiin sote-lakiluonnos, jossa kapitaatiomallia tarkennettiin uuden valtionosuusjärjestelmän valtionosuusperusteisilla ikärakenne- ja sairastavuustekijöillä, teimme uutta tähän perustuvaa mallinnusta. Tällä perusteella ovat rahoitusperustaa laskeneet muutkin konsulttiyhtiöt ja useat kunnat, joilla on ollut riittävät laskentaresurssit. Laskelmat ovat olleet aina samansuuntaisia. Me, ja uskoakseni muutkin ”laskijat” olemme perustaneet laskelmamme julkisesti saatavaan tietoon, tilaajien ja laskijoiden omiin arvioihin ja tietenkin lausuntokierroksella olevaan lakiesitykseen.

Kunnissa oli hiljainen hetki, kun uskottiin, luotettiin ja odotettiin kuntien saavan niille muun muassa Kuntamarkkinoilla luvatut kuntakohtaiset arviot uudistuksen rahoitusvaikutuksesta. Tämä tieto päätettiin kuitenkin jättää antamatta, mutta silti kuntien piti ottaa lausunnossaan asiaan kantaa rahoitukseen. Kapitaation vaikutusta on koetettu jopa virallisissa keskusteluissa pienentää, jopa mitätöidä. Kapitaatioon siirtyminen vaikuttaa aina rahoitukseen, kun kuntakohtaisia uusia sote-nettomenoja verrataan nykyisiin nettomenoihin. Tätä vaikutusta voidaan pienentää siirtymäajoilla ja uskomalla, että järjestelmästä tulee kokonaisuudessaan jossakin aikajaksossa nykyistä edullisempi, mutta nykytilan arvion mukaan vaikutus on olemassa ja kunnille annetuilla parametreilla vaikutus voi olla hyvin suuri. Toivottavasti – ja syntyneen kohun vuoksi varmastikin – muuttuvat pelisäännöt johtavat asian kuntien kesken mahdollisimman riidattomaan tulokseen.

On selvä, että vuoden 2012 tilinpäätöstietojen ja 2015 valtionosuusjärjestelmien perusteilla ei voida arvioida lopullista vaikutusta vuoteen 2020 saakka. Aivan yhtä varmaa on, että ministeriön odottama vuoden 2015 talousarviotietopohja ei ainakaan tarkenna arviota. Olisi varmasti kuitenkin kohtuullista, että jonkinlainen arvio olisi ollut käytettävissä asiaankuuluvine taustaoletuksineen kerrottuna. On surullista, että esille olleet laskelmat on laskennan perusteita tiedustelematta lytätty epätarkoiksi, kun mitään läheskään yhtä tarkkaa tietoa ei ole ilmeisesti olemassa. Joku ajattelematon voisi kysyä, miksei ole, kun sovusta ilmoitettiin yli puoli vuotta sitten.

Eero Laesterä

Tuomas Hanhela

 

Lisää aiheesta:

Soten kapitaatiomalli mullistaa kuntien rahoitusosuudet

Yle: Susanna Huovinen tyrmää Kuntalehden listaamat laskelmat