kuva: Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki
Jyrki Myllyvirta toimi kaupunginjohtajana Mikkelissä ja Lahdessa. Hän jäi eläkkeelle keväällä 2018.

Lahden entisen kaupunginjohtajan Jyrki Myllyvirran mukaan olisi parempi, jos maakunta- ja sote-uudistus nykyisessä muodossaan pysähtyisi eduskunnan perustuslakivaliokuntaan. Myllyvirta ottaa kantaa uudistukseen tiistaina Facebook-päivityksessään ja kuvaa sitä yhteensopimattomien osien paketiksi.

Myllyvirta katsoo, että uudistusesityksestä on kasvanut kokonaisuus, jonka osat eivät istu yhteen ja joka tuottaisi alueellisesti mielivaltaisen ja haitallisen uuden hallintoaluejaon.

– Hyvin erikokoisille, osin pienille maakunnille ei voida antaa yhtäläisiä mielekkäitä tehtäviä. Lisäksi puolessa maakunnista keskuskaupunki on vähintään noin puolet maakunnan väestöstä, useissa paljon enemmänkin, jolloin syntyy äänestäjien ja toiminnan kannalta epäselvää päällekkäisyyttä.

Myllyvirran mukaan uudistuksen alkuperäinen tavoite eli terveys- ja hoivapalvelujen uudistus pystytään toteuttamaan nyt suunniteltua paljon yksinkertaisemmin keskittymällä asioihin, joissa muutoksia on todettu tarvittavan ja ottamalla huomioon ne sote-ratkaisut, joita useissa maakunnissa on jo toteutettu.

Mainos



Myllyvirta pitää yhtenä ongelmakohtana sosiaalipalveluihin ehdotettua työnjakoa kuntien ja maakuntien välillä.

– Sosiaalityö nivoutuu tiiviisti kunnan perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, nuorisotyöhön, kotoutukseen, kulttuuritoimintaan ja laajemminkin ihmisten hyvinvointiin. Vanhustenhuollossa hoivapalveluiden irrottaminen muun muassa kunnan asuntopolitiikasta ja muista palveluista vaikeuttaisi vanhuksen omista tarpeista rakentuvien asumis- ja palveluratkaisujen rakentamista, hän kirjoittaa.

Pulmia aiheuttaa Myllyvirran mukaan myös niin sanotut kasvupalvelut, joiden osalta lainsäädäntö jäisi joka tapauksessa tänä keväänä pahasti kesken.

– Maakuntauudistuspäätökset eduskunnassa tehtäisiin ilman, että tulevaa sisältöä tiedetään. Tämä ei olisi kohtuullista, erityisesti kun myös tällä alueella on paljon hankalia vastuurajakysymyksiä kuntien ja mahdollisten maakuntien välillä.

Myllyvirran mukaan kesken puolueiden pitäisi valmistautua siihen, että terveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita koskeva rajattu uudistus toteutetaan tehdyn valmistelutyön pohjalta huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen.

– Pienen lisäajan otto terveydenhuollon uudistuksen valmisteluun antaisi edellytykset täsmentää valinnanvapauteen, monitoimijamalliin ja hoivapalvelujen toteutukseen liittyviä ratkaisuja ennen lainsäädännön lukkoonlyömistä, hän toteaa.

Myllyvirta kertoo Kuntalehdelle seuranneensa rakenneuudistusten valmistelua vähintäänkin vuodesta 1991, jolloin hän aloitti Mikkelin kaupunginjohtajana.

– Vuoden 1993 valtionosuusuudistuksella otettiin dramaattinen askel kunnallisen itsehallinnon lisäämiksi. Sitten on tultu uuden vuosituhannen aikana tasaisesti toiseen suuntaan. Koko ajan tulee vaatimuksia uusista normeista ja siitä että kuntien välillä ei saisi olla eroa, keväällä 2018 eläkkeelle jäänyt Myllyvirta sanoo.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Myllyvirta tiivistää sote-maakuntauudistuksen ongelmakohtia oikein hyvin. Lisäksi pumana on, miten maakuntakaan pystyy valvomaanmonia tuottajia , sillä yksityisten tuottajien osuus kasvaa oleellisesti. Valvonta ja ohjaus vaatii resursseja, saadaanko niitä?Miten yleensäkään markkinamalliseen tuotantoon perustuvassa sotessa riittää raha? Jne.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*