Lahti haluaa työllisyyskokeiluun, Turku tähtää maan parhaaseen lähiöpolitiikkaan, Oulu madalsi kynnystä – kaupungit ehkäisevät köyhyyttä eri keinoin

Vaikka muilla kaupungeilla ei olekaan varsinaista köyhyysohjelmaa siinä muodossa ja nimellä kuin Tampereella, toimivat suuret kaupungit usein eri tavoin köyhyyden ehkäisemiseksi ja sen aiheuttamien haittojen lieventämiseksi.

Lahdessa köyhyys näkyy esimerkiksi lapsiperheiden tiukkana taloustilanteena, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu, sd. Kaupungissa on tilastollisesti paljon yksinhuoltajia, minkä vuoksi kaupunki on panostanut vuoropäivähoitoon, jolla mahdollistetaan työssäkäynti myös yksinhuoltajana, eri vuorokaudenaikoina.

Leipäjonotoiminnassa kaupunki tekee yhteistyötä kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa.

– Perinteisen ruokakassijaon lisäksi seurakunta tarjoaa ruokailun, jonka aikana ammattihenkilö keskustelee siitä, miten elämässä menee, mikä on vialla ja voisiko jollakin tavalla auttaa. Kohtaaminen ei jää vain siihen, että annetaan ruokakassi. Koetetaan päästä vähän syvemmälle tilanteeseen, Komu sanoo.

Erityinen huolenaihe myös Lahdessa on nuorisotyöttömyys, joka alenee hitaammin kuin yleinen työttömyysprosentti. Vuoden aikana töitä saaneiden nuorten määrä Lahdessa kasvoi vain 49:llä.

– Jos nyt jää työmarkkinoiden ulkopuolelle, on vaara että ei koskaan saa elämäänsä otetta.

Komu pitää huono-osaisuuden periytyvyyttä erityisen suurena rakenteellisena ongelmana.

– Erityisen ikävänä pidän sitä, että ihminen ei koe olevansa tasa-arvoinen yhteiskunnan jäsen ja kokee ulkopuolisuutta.

– Se ilmentää köyhyyttä oikeastaan pahimmassa muodossaan. On joko työnnetty pois, ulkopuolelle, tai elämä on kulkenut sillä tavalla, että asiat eivät ole järjestyksessä.

Lahden työttömyysprosentti on tuoreen tilaston mukaan 12,7. Se pitäisi Komun mukaan painaa alle 10:n. Lahti haki mukaan alueelliseen työllisyyskokeiluun, mutta ei päässyt.

– Toivomme, että pääsemme seuraavalla hallituskaudella mukaan. Nopeasti katsottuna näyttää siltä, että Tampereella kokeilut ovat toimineet aika hyvin, Komu viittaa Tampereen seudun alueelliseen työllisyyskokeiluun, josta on saatu lupaavia alustavia tuloksia muun muassa asiakaslähtöisyyden ansiosta.

– Työttömyyden hoito vaatii henkilökohtaista tuntemista, Komu painottaa.

– Jos puhutaan yli 900 lahtelaisesta nuoresta, jotka pitäisi tavoittaa, se on sellainen luku joka pitäisi olla tavoitettavissa henkilökohtaisella tasolla. Siihen pitäisi päästä, että ihmiset, jotka näitä asioita hoitavat, tuntevat asiakkaansa ihan täysin. Sen takia on tärkeä saada myös hyvinvointikuntayhtymä mukaan. Asiakkaat ovat usein samoja kuin sote-palveluissa.

Turku satsaa lähiöihin

Turussa strategian ja talousarviopäätösten myötä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään alueellista tasa-arvoa. Vaikka strategiassa ei käytetä sanaa köyhyys, teemallisesti siihen puututaan, sanoo kaupunginginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus, kok.

Köyhyystutkija ja Helsingin kaupunginhallituksen jäsen Maria Ohisalo, vihr., arveli Kuntalehden haastattelussa, että sana köyhyys voidaan kokea pelottavana, minkä vuoksi se esiintyy melko harvoin kuntien strategioissa. Tampereen köyhyystyöryhmän vetäjä ja  kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikko Aaltonen, vas., oli Ohisalon kanssa samoilla linjoilla.

Katteluksen mukaan köyhyys ei ole pelottava sana.

– Se on vahva sana, jolla on tietty vahva merkitys ja tausta. Ei köyhyyttä pidä pelätä käyttää terminä, meillä sitä lähestytään toisenlaisten köyhyyden takana olevien ilmiöiden ja yhteiskunnan eriytymisen kautta, Kattelus sanoo.

Turku on linjannut, että köyhyyden tematiikkaan puututaan tekemällä maan parasta lähiöpolitiikkaa. Turun lähiöpoliittinen ohjelma on valmistelussa, se on tarkoitus julkaista lähikuukausina.

– Kyse on hyvin moninaisesta tekemisestä. Siihen liittyvät koulut, kaavoitus ja asuntopolitiiikka, rohkeampi panostaminen tukea tarvitsevien oppilaiden ja alueiden tukemiseen. Kyse ei ole vain yhdestä tai kahdesta toimenpiteestä, vaan hyvin kattavasta kokonaisuudesta.

Palvelut ulottuville

Oulullakaan ei ole erityistä köyhyysohjelmaa, mutta ongelma tunnistetaan budjettikirjassa, eri ohjelmissa sekä uudessa strategiassa, sanoo kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen, kesk.

– Asiaa hoidetaan monien sektorien ja hallintokuntien yhteistyönä. Myös seurakunta ja järjestöt ovat tiiviisti mukana. Esimerkiksi vähävaraisilla asiakkailla on mahdollisuus saada Kaikukortti, jolla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kaikkiin niihin kulttuuripalveluihin, jotka kuuluvat valtakunnalliseen Kaikukortti-verkostoon.

Kaikukortin voivat saada ainoastaan henkilöt, jotka ovat niin tiukassa taloudellisessa tilanteessa, etteivät voi siitä syystä käyttää kulttuuripalveluja.

– Tiukka taloudellinen tilanne voi johtua moninaisista syistä, kuten esimerkiksi yksinhuoltajuudesta, pitkäaikaisesta työttömyydestä tai sairastamisesta, eläkkeen pienuudesta tai velkakierteestä.  Kuntouttavan työtoiminnan liikuntapassi oikeuttaa ilmaiseen sisäänpääsyyn liikuntapaikoille niiden aukioloaikoina. Kuty-liikuntapassia voit käyttää Oulun kaupungin liikuntapaikoissa, Kyösti Oikarinen kertoo.

Tämänkaltaiset toimet ovat tärkeitä, sillä köyhyyttä kokeneet mainitsevat usein ulkopuolisuuden kokemuksen, joka seuraa, kun ei ole mahdollisuutta käyttää palveluita, kuten joukkoliikennettä tai liikuntapaikkojen tai kulttuuripalvelujen tarjontaa. Lahdessa perusopetuksen kulttuuriohjelma mahdollistaa oppilaille 10 000 kulttuurikäyntiä koulupäivän aikana vuosittain. Kulttuuriohjelmalla pyritään ehkäisemään eriarvoisuuden tunnetta ja osoittamaan, että kulttuurista voivat nauttia kaikki, Pekka Komu sanoo.

– Syrjäyttävä elementti voi olla vaikkapa se, ettei ihmisellä ole varaa julkisen liikenteen lippuun eikä uimahallikäyntiin, sanoo yhteiskuntapolitiikan väitöskirjatutkija Elina Turunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta Helsingin yliopiston verkkoartikkelissa.

Kynnys matalammaksi

Oulu on myös madaltanut kynnystä saada neuvontaa, Kyösti Oikarinen kertoo. Tällä on ehkäisty raskaampien palveluiden tarvetta, vuokranantajien vuokratappioita ja häätöjä, kun asumisen ongelmia päästään selvittämään riittävän aikaisessa vaiheessa.

– Tärkeäksi on noussut asiakkaiden ohjaaminen hyvinvointipalveluiden sosiaalityöhön, missä tehdään asiakkaan palvelutarpeen arviointi kokonaisvaltaisesti ja asiakassuunnitelma, jonka mukaan palvelut toteutetaan asiakkaalle.

Oulu on pyrkinyt panostamaan asuntotoimiin. Kaupungin sosiaalipalveluissa toimii välivuokraustoiminta erityisryhmille, kuten maahanmuuttajille. Välivuokrattuja asuntoja tarvitsevat henkilöt, joilla ei ole mahdollisuutta saada asuntoa vapailta vuokramarkkinoilta.

– Lisäksi välitystilipalvelut turvaa henkilön asumista, elantoa, terveydenhuoltoa, velkojen hoitamista ja ehkäisee lisävelkaantumista. Välitystiliasiakkaille tehdään sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma, mihin kuuluu myös edunvalvonnan tarpeen arviointi. He ovat erityisen tuen tarpeen asiakkaita. Välitystiliasiakkaista suurin osa eläkeläisiä, joilla ei oikeutta perustoimeentulotukeen, Kyösti Oikarinen kertoo.