Lasten SIB laajenee: Neljä kuntaa alkaa tuottaa lasten ja nuorten palveluita sijoittajien tuella
Lasten SIB-hankkeet tähtäävät hyvinvointiin ja säästöihin.
Neljä kuntaa alkaa ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä yksityisellä rahalla.
Jyväskylä, Tampere, Karkkila ja Vihti käynnistävät vuoden 2021 alussa kymmenvuotiset hankkeet, joissa hyödynnetään vaikuttavuusinvestointia lasten, nuorten ja perheiden ongelmia ennaltaehkäisevän työn rahoituksessa.
Tavoitteena on parantaa kuntalaisten hyvinvointia ja säästää rahaa. Lastensuojelun sijaishuollossa olleista nuorista jopa puolet jää ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Yksi koulutuksen ja työn ulkopuolelle jäänyt nuori maksaa yhteiskunnalle vuodessa noin 18 000 euroa.
Kunnissa alkava Lapset-SIB 2 -hanke on jatkoa Lapset-SIB-hankkeelle, joka käynnistyi viidessä kunnassa vuonna 2019.
SIB on lyhenne englannin kielen sanoista social impact bond ja se tarkoittaa tulosperusteista rahoitussopimusta. Vaikuttavuusinvestoimisen tavoitteena on korjata yleinen ongelma, jossa esimerkiksi lasten ja perheiden palveluissa resurssit kuluvat ongelmien ratkaisemiseen, eivät ehkäisyyn.
Kunnissa on vaikea löytää resursseja ongelmiin, joita ei vielä ole, vaikka ennaltaehkäisevä työ tuottaisi paljon pienemmät kulut kuin korjaava. Esimerkiksi kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista kunnille aiheutuvat kustannukset olivat ennen koronaa arviolta yhteensä lähes 1,5 miljardia euroa vuodessa.
SIB-mallissa ennakoivat palvelut rahoitetaan investoijien tuella: sijoittajat kantavat hankkeen taloudellisen riskin ja kunta maksaa toimenpiteiden mitattavista ja todennettavista tuloksista.
Jos toimintamalli onnistuu, sijoittajille maksetaan tulospalkkioita säästöistä, joita ennakoivat palvelut tuottavat. Taustalla on ajatus, että ilman ennaltaehkäisevää työtä palvelujen kohderyhmä päätyisi ennen pitkää raskaisiin ja kalliisiin palveluihin.
Esimerkiksi Helsingissä, joka aloitti Lapset-SIB-hankkeen vuonna 2019, on arvioitu, että mallissa kustannukset ovat noin 8000 euroa lasta kohden, kun taas ilman ennaltaehkäiseviä palveluja vuotuiseksi kustannukset olisivat jopa 39 000 euroa.
Helsingissä vaikuttavuusinvestoinnilla on aloitettu ennaltaehkäisevä koko perheen interventiomalli, jonka kehittäjä ja toteuttaja on Lastensuojelun Keskusliitto. Ennaltaehkäisevien perheohjaamojen kohderyhmänä on yhden lapsen sijasta koko perhe.
Niissä avun tarve pyritään tunnistamaan jo varhaiskasvatuksessa ja mallilla voidaan tarvittaessa auttaa myös perheen vanhempia esimerkiksi kouluttautumisessa ja työllistymisessä.
Tavoitteena päättötodistus
Jyväskylässä alkavan hankkeen tavoitteena on, että 70 prosenttia hankkeeseen osallistuvista toiselta asteelta putoamisvaarassa olevista nuorista saa päättötodistuksen. Toinen tavoite on, että lastensuojelun sijoitukset vähenevät 50 prosentilla niistä kuudesluokkalaisista, joilla on riski päätyä lastensuojelun asiakkaaksi.
Kaupunki on tunnistanut, että Jyväskylässä on noin 2361–3936 koulutuksen, työn ja harjoittelun ulkopuolella olevaa nuorta. Se maksaa kaupungille vuosittain yli 20 miljoonaa euroa erilaisina tukina, menetettyinä verotuloina ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksina.
Tampereella tavoitteena on, että kaupungin huostaanotetuista noin 140 nuoresta 80 prosenttia saa vähintään toisen asteen tutkinnon ja 80 prosenttia on 25-vuotiaana ansiotyössä tai opiskelee. Nuoria tuetaan hankkeessa 25-vuotiaaksi saakka.
Karkkilan, Vihdin ja niiden omistaman perusturvakuntayhtymä Karviaisen tavoitteena on vähentää korjaavien palvelujen tarvetta.
Kuntien kanssa hankkeita on valmistellut työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä sijaitsev< Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus. Hankkeen toteuttamisesta ja sijoittajien pääoman keräämisestä vastaavat FIM Pääomarahasto ja Lastensuojelun Keskusliitto.
SIB-mallia on hyödynnetty Suomessa myös työhyvinvoinnin edistämiseen julkisella sektorilla sekä maahanmuuttajien ja pitkään työttömänä olleiden työllistymiseen.
Lisää vaikuttavuusinvestoinnista:
Lohjalle perhekumppani ehkäisemään syrjäytymistä, varat palkkaukseen rahastosta
Päästäänkö syrjäytymisestä eroon sijoittajien avulla?
Vantaa ottaa vaikuttavuusinvestoimisen avuksi perhepalveluiden vahvistamiseen
Perhepalveluita sijoittajien rahalla – Ensimmäinen lapsi-SIB liikkeelle Hämeenlinnassa
