Lastensuojelun sijaistilanne vaikeutunut lakimuutoksen jälkeen – vastuusosiaalityöntekijällä jopa 130 lasta
Kuva: Ville Miettinen
Kelpoisuusehtojen tiukkeneminen hankaloittaa lastensuojelun työtä esimerkiksi loma-aikoina ja sairastumistapauksissa.
Maaliskuussa 2016 voimaan tullut laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista on vaikeuttanut merkittävästi lastensuojelua ja viranomaistehtävien hoitoa, kun vaatimukset täyttävää henkilöstöä on aiempaa vaikeampi löytää, ilmenee Kuntaliiton tänään julkistamasta lastensuojelukyselystä.
Kyselyssä tiedusteltiin myös lastensuojelun käytettävissä olevia voimavaroja ja työvoimaresurssien riittävyyttä. Vaikeimpana kyselyyn vastanneet pitävät sosiaalityöntekijöiden sijaisuuksien järjestämistä.
Kyselyn mukaan 43 prosenttia järjestäjätahoista arvioi tällä hetkellä olevansa tilanteessa, jossa heiltä joko kokonaan puuttuu tarvittava sijaisresurssi tai sitä on täysin riittämättömästi. Kyselyssä saatujen avovastausten perusteella puute työntekijöistä heikentää lastensuojelua ja viranomaistehtävien hoitoa.
– Ammattihenkilölaki toi voimaan tullessaan aiempaa tiukemmat kelpoisuusvaatimukset sijaisille, mikä on vaikeuttanut tilannetta. Kyselyyn vastanneet kokevat ongelmalliseksi sen, että tietyt ammattiryhmät, jotka ovat aiemmin toimineet lastensuojelun piirissä, eivät voi enää toimia sijaisena, taustoittaa johtava lakimies Sami Uotinen Kuntaliitosta.
Asiakkaita jopa 130
Kyselyyn vastanneista 180 järjestäjätahosta73:lla ei ollut lainkaan tai oli täysin riittämättömästi sijaisten työpanosta käytössään, 39:llä oli melko riittävästi ja vain 12:lla täysin riittävästi.
Eräs kyselyyn vastanneista kertoi olevansa 130 lapsen vastuusosiaalityöntekijä. Vastaajan kunnassa on kolme sosiaalityöntekijän virkaa, joista kaksi lastensuojelussa, ja yksi johtavan sosiaalityöntekijän virka. Kummassakaan lastensuojelun virassa ei ole sosiaalityöntekijää, kun päteviä hakijoita ei ole.
– Kun aiemmin ennen ammattihenkilölakia YAMK-tasoiset erittäin vahvan lastensuojelukokemuksen omaavat henkilöt saattoivat toimia määräaikaisesti sosiaalityöntekijän viroissa, tilanne oli huomattavasti helpompi, vastaaja kirjoittaa kyselyn avovastausosuudessa.
– Tällä hetkellä olen ainoa kunnan sosiaalityöntekijä (jolla siis nyt asiakastyön lisäksi myös esimiesasema), joka siis olen kaikkien kunnan lastensuojeluasiakkaiden vastuusosiaalityöntekijä, asiakkaita noin 130 lasta! Ensi vuonna jään eläkkeelle, jos siihen asti jaksan. Miten sitten toimitaan, en tiedä, vastaus jatkuu.
Alimmillaan asiakasmäärä vastauksissa oli 30. Joissain vastauksissa ehdotettiin asiakasmitoituksia tilanteen helpottamiseksi. Asiakasmitoitusta on vaadittua vastikään eduskunnassakin lakiin ja myös Lastensuojelun Keskusliitto on vedonnut asiakasmitoituksen puolesta, mutta ainakaan toistaiseksi sellaista ei suunnitella.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, kesk., ilmoitti tammikuussa selvittävänsä muun muassa tiimityön mahdollisuuksia tilanteen helpottamiseksi.
Koulutukseen muutoksia?
Kuntaliiton erityisasiantuntijan Aila Puustinen-Korhosen mukaan kyselyn avovastauksista ilmeni vahva vetoomus joustavuuden tuomiseksi sijaispalveluun.
Kuntaliitto ehdottaa, että sosiaalityöntekijän sijaisen kelpoisuutta muutettaisiin niin, että sijaisena voisi toimia myös soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, ja että sosiaalityöntekijöiden koulutuksen aloituspaikkoja lisättäisiin ja sosiaalityön maisterinkoulutusohjelmaan pääsyä helpotettaisiin.
– Helsinkiin pääsee noin 3 prosenttia hakijoista ja Turkuun noin 6 prosenttia, seula on aika kova eikä koulutus tuo riittävästi ihmisiä työmarkkinoille, Uotinen arvioi.
