Lehdet lähes yksimielisiä: Sotessa riittää vielä säätämistä
.ExternalClass p.MsoNormal, .ExternalClass li.MsoNormal, .ExternalClass div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:Cambria;}
.ExternalClass .MsoChpDefault
{font-family:Cambria;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
.ExternalClass div.WordSection1
{page:WordSection1;}
Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoituksessa muistutetaan, että
nyt on otettu vasta ensimmäinen askel – joskin tärkeä sellainen.
– Työ ei kuitenkaan ole valmis, vaan se jatkuu kunnissa lain
voimaantulon jälkeen. Ohjausryhmässä istunut kansaedustaja Juha Rehula, kesk.,
korosti, että tämä on prosessi, jonka toteutus vie ainakin viisi vuotta, ESS kirjoittaa.
Seuraavaa askelta uudistuksessa odottaa myös Kymen Sanomat
pääkirjoituksessaan.
– ”Historiallisia ratkaisuja” tarvitaan
kuitenkin vielä lisää, seuraavaksi sote-rahoituksesta, Kymen Sanomat kirjoittaa.
Hämeen Sanomat pitää pääkirjoituksessaan järkeenkäypänä
luonnehdintaa, että pienet palvelut säilyvät lähellä mutta isoja vo joutua
hakemaan kauempaa.
– Käytännön toteutukseen on silti vielä matkaa. Paikallistasolla
varmasti käynnistyvät keskustelut siitä, millaisella porukalla palveluita
tuotetaan, Hämeen Sanomat toteaa.
Ilkka muistuttaa, että uudistuksessa on tärkeää turvata
palvelut tasavertaisesti varallisuudesta riippumatta. Lehden mukaan tällä
hetkellä kunnan tai yhtymän rikkaus, köyhyys tai tahto määrittelevät liiaksi
jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollon jonotusaikaa ja osittain myös saadun
palvelun tasoa.
– Julkisen sektorin vahva rooli sotessa takaa ainakin sen,
että palveluketju toteuttaa likimain samaa filosofiaa. Vaarana siinä on, että
toimintaa jatketaan kussakin yksikössä sellaisena, mihin on totuttu.
Kustannuslaskennan pitää olla ajan tasalla, muuten sote-alue ei pysty rehelliseen
vertailuun, Ilkan pääkirjoituksessa todetaan.
Koillissanomat toteaa, että vasta käytäntö tulee
näyttämäään, miten paperilla hyvältä näyttävä malli toimii.
– Varsinkin Pohjois-Suomessa matkat ovat pitkät ja tämä tuo
omat erikoispiirteensä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteelle.
Joudutaanko terveyskeskukseen tulevaisuudessa menemään satojen kilometrien
päähän kotoa? Jos näin on, se karsii kävijöitä, Koillissanomien pääkirjoituksessa pohditaan.
Maaseudun Tulevaisuus luonnehtii ratkaisun synnyttävän
Suomeen ”viisi suurta terveystaloa”.
Lehti muistuttaa, että kilpailuttamiseen liittyy avoimia kysymyksiä.
– Viime päivien uutiset kertovat, että pääomasijoittajat
ovat jo vallanneet hoitopalvelujen markkinat. Toisaalta yksityiset
terveysasemat syyttävät sote-ratkaisun luovan julkisen monopolin.
– Suurten sote-alueiden alle tuottajiksi syntyy joka
tapauksessa pienempiä kuntayhtymiä palvelutuottajiksi. Jos hallintoa oli
tarkoitus yksinkertaistaa, sitä tuskin tapahtui. On silti syytä uskoa, että
palvelun laatu paranee, Maaseudun Tulevaisuus kirjoittaa.
Pohjolan Sanomat toteaa olevan ”uskon varassa”, tarjotaanko
kansalaisille todella paremmat palvelut halvemmalla.
– Kaikki mahdollisuudet siihen ovat olemassa: perushuoli kohdistuu lähinnä siihen, kuinka lähipalveluiden saatavuus pystytään
turvaamaan. Hallinnon keskittäminen ei sitä ratkaise, lehti muistuttaa.
Suupohjan Sanomat kiittelee sitä, että linjauksissa on
huomioitu kielellisten oikeuksien säilyttäminen.
– Tämä vahvistaa selvästi esimerkiksi Kristiinankaupungin
asemaa. Siellä, selvästi kaksikielisenä kuntana, on paremmat mahdollisuudet
toteuttaa työryhmän vaatimuksia kuin esimerkiksi Närpiössä. Suuri pelko ja
joillekin jopa uhka on ollut se näkemys, että sosiaali- ja terveyspalvelut
keskittyvät uusien päätösten myötä entistä enemmän lähes yksikieliseen
Närpiöön. Tätä käsitystä ei nyt esitelty sote-malli tue, Suupohjan Sanomien pääkirjoituksessa muistutetaan.
