Lisäleikkaukset sote-järjestöiltä uhkaavat sisäistä turvallisuutta ja kasvattavat terveydenhuollon kustannuksia, sanovat hyvinvointialueiden johtajat

Hyvinvointialueiden johtajat varoittavat, että lisäleikkaukset sote-järjestöiltä näkyvät lisääntyvinä kustannuksina terveydenhuollossa, muun muassa päivystystoiminnassa. Kuva: Santeri Rantala
Julkaistu Muokattu

Suomen hyvinvointialueiden johtajat ottavat yhteistuumin kantaa hallituksen ajamiin sote-järjestöjen valtionavustusten lisäleikkauksiin.

Hyvinvointialueiden johtajien mukaan kyseessä ei ole säästö, vaan leikkaus, jolla on ikäviä seurauksia.

Lisäksi Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite tiedottaa johtajien yhteisessä kannanotossa painotettavan, miten hallituksen ajama lisäleikkaus jättää sadat tuhannet ihmiset ilman ehkäisevää ja varhaista tukea.

Leikkaukset kasvattavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja vaarantaisivat sisäistä turvallisuutta, tiedotteessa kerrotaan.

Vuonna 2024 sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustukset olivat 387 miljoonaa euroa ja niistä hallitus on jo päättänyt leikata 140 miljoonaa euroa eli kolmanneksen.

Nyt ehdotetut vuosittaiset 100 miljoonan euron lisäleikkaukset merkitsisivät sitä, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustukset supistuisivat kolmasosaan vuoden 2024 tasosta.

Tämä johtaisi siihen, että suuri osa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta loppuisi, tiedotteessa kerrotaan.

– Eivätkä järjestöt enää voisi toimia tärkeinä täydentävinä toimijoina hyvinvointialueilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hyvinvointialueet eivät pysty kompensoimaan tätä leikkausta, hyvinvointialueiden johtajat sanovat.

– Jos leikkaus laajasta vastustuksesta huolimatta tehdään, se tulisi kohdentaa sellaiseen toimintaan, jossa sen vaikutus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden kokonaisuuteen on mahdollisimman pieni.

Kannanoton allekirjoittaneet hyvinvointialueiden johtajat:

Sally Leskinen, Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Tero Järvinen, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Santeri Seppälä, Etelä-Savon hyvinvointialue

Matti Bergendahl, HUS-yhtymä

Juha Jolkkonen, Helsingin kaupunki

Max Lönnqvist, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue

Sami Mäenpää, Kainuun hyvinvointialue

Olli Naukkarinen, Kanta-Hämeen hyvinvointialue

Mikko Komulainen, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

Jan Tollet, Keski-Suomen hyvinvointialue

Raija Kontio, Keski-Uudenmaan hyvinvointialue

Harri Hagman, Kymenlaakson hyvinvointialue

Jari Jokela, Lapin hyvinvointialue

Sanna Svahn, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Juhani Sand, Pirkanmaan hyvinvointialue

Marina Kinnunen, Pohjanmaan hyvinvointialue

Kirsi Leivonen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue

Ilkka Luoma, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

Marko Korhonen, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Petri Virolainen, Päijät-Hämeen hyvinvointialue

Tero Mäkiranta, Satakunnan hyvinvointialue

Timo Aronkytö, Vantaa-Keravan hyvinvointialue

Tarmo Martikainen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue

Fakta

  • Sosiaali- ja terveysjärjestöt tekevät merkittävää työtä. Ne tukevat lapsia, nuoria ja perheitä, lähisuhdeväkivallan uhreja ja tekijöitä, erotilanteessa eläviä ja muista syistä kriiseissä olevia.
  • Järjestöt auttavat eri ikäisiä mielenterveys- ja päihdeongelmissa, eri tavalla sairaita, vammaisia, työttömiä, vanhuksia ja yksinäisiä.
  • Järjestöt tekevät chateissa nimetöntä auttamista, vastaavat lasten ja nuorten puhelimiin ja kriisipuhelimiin satoja tuhansia kertoja vuodessa.
  • Ne antavat eri elämäntilanteissa neuvontaa ja ohjausta. Ne järjestävät vertaisryhmiä ja tukihenkilöitä sekä pitävät yllä kohtaamispaikkoja ja tarjoavat ihmisille hyvinvointia tukevan yhteisön.
  • Sote-järjestöjen ammattilaiset, vertaiset ja vapaaehtoiset ovat mukana julkisten palvelujen ammattilaisten rinnalla perhekeskuksissa ja kriisikeskuksissa.
  • Valtionavustuksella sote-järjestöjä tuetaan ihmisiä auttamaan kanssaihmisiä. Vastaavalle toiminnalle ei ole muuta korvaajaa.

Lähde: Soite

Lue myös:

Powered by Labrador CMS