Luitko tämän: Lähes joka toinen sote-ammattilainen kertoo tekevänsä piilopriorisointia päivittäin – Vaatimalla voi saada parempaa hoitoa ja palvelua

Lähes puolet ammattilaisista kertoi tekevänsä päivittäin piilopriorisointia. Kuva: Pekka Moliis
Sote-ammattilaiset tunnistavat tarpeen priorisoinnille, mutta sen toteutustavat ja oikeudenmukaisuus herättävät ammattilaisissa huolia, sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa.
Sote-ammattilaisten huolet ilmenevät kyselystä, jossa selvitettiin sosiaali- ja alan työntekijöiden näkemyksiä palvelujen yhdenvertaisuudesta, priorisoinnista, sen periaatteista ja käytännöistä.
Ammattilaiset suhtautuvat nykyisessä tilanteessa kriittisesti priorisointipäätösten avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseen.
Ministeriön tiedotteen mukaan lähes puolet ammattilaisista kertoi tekevänsä päivittäin piilopriorisointia. Erityisesti sosiaalihuollon työntekijät kokivat kuormitusta priorisointipaineista.
Priorisointi tarkoittaa sananmukaisesti asioiden ensisijaistamista eli asettamista tärkeysjärjestykseen.
Epäselvä lainsäädäntö
Merkittävä osa vastaajista ei osannut ottaa kantaa kyselyn väitteeseen, ovatko priorisoinnin periaatteet jo nyt selkeästi määriteltyjä lainsäädännössä.
Vastauksista käy ilmi, että yhdenvertaisuuden toteutumista palveluissa pidetään puutteellisena, erityisesti sosiaalihuollossa.
Niin ikään palvelujen riittävyys kyseenalaistettiin. Ammattilaiset kuitenkin kokivat, että ihmisiä kohdellaan palveluissa yhdenvertaisesti.
Silti kyselyyn vastanneista enemmistö on sitä mieltä, että vaatimalla voi saada parempaa hoitoa ja palvelua.
Avointa keskustelua kaivataan
Ammattilaisten näkemyksissä yksilön ja väestön tarpeiden sekä resurssien kohdentamisen välillä on jännitettä.
Priorisointijärjestystä koskevissa kyselyn väitteissä nähtiin tärkeimpänä hoitaa vakavasti sairaita tai eniten terveitä elinvuosia saavia potilaita sekä potilaita, joiden toimintakykyä voidaan hoidon avulla ylläpitää.
Väestötason yleisissä priorisointiperiaatteissa ammattilaiset painottivat ihmisarvon kunnioitusta ja väestön kokonaishyvinvointia ja kokonaisterveyttä, tiedotteessa kerrotaan.
Lääkärit korostivat kustannusvaikuttavuutta ja väestötason terveyshyötyjä, hoitajat alueellista yhdenvertaisuutta ja sosiaalihuollon ammattilaiset sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyä.
Vastauksissa oli jonkin verran eroja koskien yksilötason priorisointiperiaatteita sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Kyselyn väitteet palvelujen kustannusrajoista ja yksilön vastuusta jakoivat ammattilaisten mielipiteitä. Erityisesti sosiaalihuollon työntekijät suhtautuivat niihin hyvin kriittisesti.
Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että ammattilaiset toivovat konkreettisia soveltamisohjeita ja avointa keskustelua priorisoinnin periaatteista.
Lue myös: