Maakuntauudistuksen odotetaan lisäävän valvontavastuuta – ja vaativan lisää henkilöstöä valvontaan
Kuva: Seppo Haavisto
Jos sote- ja maakuntauudistus toteutuu hallituksen esittämällä tavalla, palvelutuottajien määrä lisääntyy ja resursseja valvontaan on lisättävä, arvioi Kuntaliiton sote-yksikön johtaja Tarja Myllärinen.
Valvonta on noussut kuumaksi keskustelunaiheeksi muun muassa vanhustenhuollossa paljastuneiden epäkohtien takia. Viime viikolla sosiaali- ja terveysalan lupavirasto Valvira määräsi Kristiinankaupungissa sijaitsevan Esperi Care Oy:n hoitokoti Ulrikan toiminnan keskeytettäväksi välittömästi sen jälkeen, kun toimintayksikköä alueella valvova Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto sai lyhyellä aikavälillä vakavia, välittömään asiakasturvallisuuteen viittaavia yhteydenottoja.
Havaitut epäkohdat liittyivät muun muassa riittämättömän hoitohenkilökunnan määrään suhteessa hoivan ja hoidon tarpeen arviointiin, puutteelliseen perushoitoon ja -hoivaan, lääkehoidon asianmukaisuuteen, asiakkaiden hoitoisuustietojen puutteellisuuteen sekä toimintayksikön lähiesimiestyöhön.
Valvira katsoi, ettei toimintayksikön toiminta vastaa sille myönnettyä yksityisestä sosiaalihuollosta annetun lain mukaista lupaa ja asiakasturvallisuus vaarantuu vakavasti, mikäli toimintaa jatketaan.
Vastuu kyseisen hoitokodin asukkaiden hoidosta siirtyi Kristiinankaupungin kaupungille.
Paikallistuntemus ohenee
Jos sote-uudistusen ytimessä oleva valinnanvapauslaki menee läpi, asiakkaalla on oikeus valita sote-keskuksen, suun terveydenhuollon, asiakassetelin sekä henkilökohtaisen budjetin palveluntuottaja ja tuottajan palveluyksikkö minkä tahansa maakunnan alueelta.
Yhtenä tavoitteena on myös ollut pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantaminen, siis yritysten määrän ja koon kasvattaminen. Pienten yritysten mahdollisuutta toimia valinnanvapauspalvelujen tuottajina on tarkoitus parantaa mahdollistamalla alihankinta: suoran valinnan palveluntuottaja, asiakassetelipalvelun tuottaja sekä henkilökohtaisen budjetin palveluntuottaja voi tuottaa palvelut itse tai hankkia niitä toiselta palveluntuottajalta. Yritys huolehtisi siitä, että alihankkija täyttäisi toimintaedellytykset.
Tarja Myllärisen mukaan valinnanvapauslainsäädäntö toteutuessaan merkitsisi valvottavien kohteiden lisääntymistä.
– Tällä hetkellä kunnilla on velvollisuus valvoa alueellaan toimivia yksityisiä palvelun tuottajia. Valvontavastuu siirtyisi uudistuksen toteutuessa maakunnalle.
– Paikallistuntemuksen ohentuessa menetettäisiin jotakin ja toisaalta valvonnan keskittämisellä voitaisiin saavuttaa jotakin. Joka tapauksessa valvonta tulee uudessa mallissa vaatimaan nykyistä enemmän järjestäjän resursseja.
”Valinnanvapaus on pääsääntö”
Myllärinen muistuttaa, että sote-uudistuksessa maakunta hyväksyy palveluntuottajat ja asiakkaat valitsevat esimerkiksi oman kotisairaanhoitonsa tai asumispalvelunsa tuottajan.
– Henkilökohtaisessa budjetissa maakunta ei edes hyväksy palvelun tuottajaa.
– Maakunnat eivät voi päättää, missä määrin ne ulkoistavat ja missä määrin ei, vaan valinnanvapaus on pääsääntö.
Samanlainen tuntuma on Eksoten terveys- ja vanhuspalvelujen johtajalla Tuula Karhulalla.
– Jos sote-uudistus toteutuu nyt määritellyllä tavalla, niin asiakassetelit tulevat maakunnille velvoittaviksi asumispalveluissa ja yksityisen tuotannon määrä tulee todennäköisesti nousemaan.
– Haaste maakunnalle on sopeuttaa omaa toimintaa nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Eli saatavuus tulee paranemaan, mutta laadun valvonnalle tulee yhä enemmän haasteita samoin kuin kustannusten hallinnalle, Karhula sanoo.
Hankintaosaamista vaaditaan
Vantaan kaupungin vammais- ja vanhuspalveluiden johtaja Minna Lahnalampi-Lahtinen puolestaan muistuttaa, että uudistuksen toteutuessa maakunnalta vaaditaan hankintaosaamista. Jos sitä löytyy, palvelut voivat myös kohentua.
– Jos maakunnalla tilaajana on osaamista määritellä palvelukuvaus ja sen laatuvaateet ja riittävät resurssit valvoa laatuvaatimusten toteuttamista, mahdollistaisi se palvelujen tasa-arvoisemman toteutumisen saman maakunnan alueella ja vähentäisi laatupoikkeamia.
– Valinnanvapaus toisi asiakkaille ja heidän omaisilleen mahdollisuuden vaihtaa paikkaa, mikäli palvelu ei ole kunnossa. Selkeillä kriteereillä pystytään vaatimaan tietty palvelun taso ja henkilöstöresurssit ja mahdollistamaan näiden valvonta, Lahnalampi-Lahtinen arvioi.
