Maakuntien päälle viisi erva-aluetta
Sote-uudistus on ollut odotetun vaikea pala hallitukselle. (Kuva: Ville Miettinen)
Hallitus on pannut pikavauhtia valmisteluun pitkän listan tehtäviä, jotka kootaan viidelle yliopistosairaalamaakunnalle, eli entisille erva-alueille.
Tehtävälistan on määrä olla erittäin laaja, jotta kokoomus saataisiin hyväksymään keskustan haluama maakuntamalli. Ervat vähentäisivät maakuntien tehtäviä ja valtaa.
Kokoomus vaatii, että maakunta-sote-uudistuksen kärkeen pitää nostaa sote. Maakuntamallista ja sotesta odotettiin hallitukselta jatkolinjauksia, mutta niitä ei ole vielä tullut.
Oulussa on laskettu, että maakuntamallin toteuttaminen nostaisi oululaisten verorasitusta tuntuvasti.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Lue lisää Kuntalehdestä 3/2016 (ilm. 3. maaliskuuta)
Tuoreita uutisia sotesta:
Stenvall: Sote-uudistuksen voi keskeyttää
Ryynänen: Uudistuksen ydintavoite vaarassa
Maakunnat eritahtisia sote-valmisteluissaan
Näyttää tulevan yhteiskuntasopimus tästäkin, toiveita ladataan megalomaanisesti ja sitten iteroidaan, että saatiinko nuttu vai takki. Pallo on hukkunut jo ajat sitten eli kansalaisen palvelut.
Kuka lohduttaisi Nyytiä = kuka vastaisi sotepalvelujen sisällöstä, kun se lähtee kunnista eli ihmisten lähipinnasta ammattilaiskontaktissa?
Tästä uudistuksesta katosi mieli kun se hajoitettiin 1+5+12+15+18 eikä paluuta ole
Eli käytännössä muut sairaanhoitopiirit fuusioidaan viiteen yliopistolliseen piiriin, kuten edellinen eduskunta yksimielisesti päätti. Päätöksentekoa varten tarvitaan jälleen kaksi uutta himmelin tasoa (erva-valtuusto ja -hallitus). Tältähän paniikissa säntäileminen näyttää.
Noin vuosi sitten 3.3.2015 demokratian osalta uudistus oli jo valmis.
Helsinsingin Sanomat
http://www.hs.fi/m/politiikka/a1425355312206
Lainaukset
”LAKIESITYS PERUSTUU nyt 19 kuntayhtymään, eikä viiteen, kuten alkuperäinen versio. Tämä parantaa kuntien vaikutusmahdollisuuksia, koska yhdessä kuntayhtymässä on vähemmän kuntia.”
”En uskalla sanoa vielä mitään. Perustuslailliset ongelmat ovat ne samat kuin aiemminkin eli kansanvalta, rahoitus ja sen lisäksi vielä menettely lain valmistelussa”, Tuori sanoi.
Lue kokonaan linkistä.
Kyllä tehtäviä voi keskittää Erva-alueille. Näin tehdään jo nyt, eli vaativat hoidot annetaan yo-sairaaloissa ja niistä hoidoista on sovittu jo terveydenhuoltolain määräyksen mukaan. Lasku voidaan lähettää maksajalle eli itsehallintoalueella, kuten nytkin lasku menee kunnalle.
Yliopistosairaalat voidaan siirtää kokonaan pois kunnallisverovelvollisilta valtion rahoittamiksi. Ne ovat olleet ennenkin valtion sairaaloita.
20 sairaanhoitopiirin asukasta kohti tulee lähete tilastollisesti tuskin koskaan yliopistosairaalaan.
Demokratia, verotusoikeus perustuslain 121 §:n mukaisesti ja siitä seuraava asukkaitten itsehallinto sekä hoitoketjujen yhdistämisen painopiste on itsehallinnollisissa, kunnallisveroilla rahoitetuissa 20 sairaanhoitopiirissä. Niissä kantokyky kasvaa, kun valtio on yliopistosairaaloiden rahoittaja, järjestäjä. Yliopistosairaalat ovat vain sairaaloita, ja niillä on koulutustehtävä.
Sosiaalipalvelut ovat luonteeltaan kunnissa järjestettävää ja rahoitettavaa lähidemokratiaa.
ensikäynti osaavalle lääkärille joka uskaltaa tutkia heti tai lähettää eteenpäin ,se on kaiken ok.eikä ala arvuuttelemaan mikä vois vaivata vaan uskaltaa tutkia lähellä eikä 60 -100 km päässä….TK missä sairaanhoita arvailee laitanko kipeän potilaan kotiin vai käskeekö ottamaan kipulääkettä ,monesti johtaa potilaan tilan huonontumiseen ellei sitte peräti kuolemaan.Pitkäaikais sairaat monilla paikkakunnilla niitten hoito on ok on oma hoitajat ja lääkärit.Siinä olis SOTEA ihan tarpeeksi.yksi keskussairaala missä hoiretaan sairaalaa tarvitsevia kaikki.terveysyhtymien sairaaloita ei tarvitä .
Gastroenterologia – päivillä ja erikseen sairaanhoitopiirin johtajalääkäreille virkahenkilö Voipio-Pulkki kertoi syöpähoidon (uloslukien basaliomat) ja keinonivelleikkausten keskittämisestä yliopistollisiin keskussairaaloihin. Se on osa kokoomusvetoista 5 keskuksen mallia, tuo epävarmuutta mm. Lahteen, Lappeenrantaan, Hämeenlinnaan, Poriin, Jyväskylään ja Kotkaan
Eräs tarkoitus oli yhdistää hoitoketjuja perusterveydenhuollon ja erikoisairaanhoidon välillä. Erva-mallissa syntyy uusi rajapinta erva-tason palvelujen ja muun erikoissairaanhoidon välille. Monta lähetettä voitaisiin korvata konsultoinnilla, mutta puhelimella on vaikea soittaa hallintorajan yli.