Maria Ohisalo: Tampereen köyhyysohjelma esimerkki muille kunnille

Köyhyystutkija, vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo pitää Tampereen aloitteellisuutta köyhyysohjelman luomisessa erittäin tärkeänä.

Tampere julkaisi jo toisen köyhyysohjelmansa maanantaina. Siinä kartoitetaan köyhyyden esiintymistä kaupungissa, sen syitä, ja toimenpide-ehdotuksia tilanteen parantamiseksi ja köyhyyden ehkäisemiseksi.

– En ole törmännyt samanlaisiin muualla, tai sitten niistä on pidetty surullisen vähän meteliä, Ohisalo sanoo.

– Muiden kuntien kannattaisi ottaa tästä esimerkkiä.

Tampereen köyhyysryhmä kuuli myös Ohisaloa köyhyysohjelmaa valmistellessaan paitsi köyhyystutkijana myös helsinkiläisenä kuntapoliitikkona.

– Helsingillä ja Tampereella on hyvin samanlaisia sosiaalisia kysymyksiä ratkaistavinaan aina alueellisen eriarvoistumisen torjumisesta asunnottomuuden poistamiseen.

Nykyään tutkijana asunnottomuutta poistavassa ja kohtuuhintaisia asuntoja tarjoavassa Y-Säätiössä työskentelevä Ohisalo on perehtynyt köyhyyden huomiointiin kuntien strategioissa. Hän arvelee, että sana köyhyys voi olla harvinainen kuntien strategioissa muun muassa siksi, että sana pelottaa. Ennemmin puhutaan eriarvoistumisen torjunnasta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä.

Ylipäätään köyhyyttä sanana käytetään varsin vähän poliittisessa retoriikassa. Ja silloin kun käytetään, sillä tarkoitetaan yleensä tuloja ja tuloeroja.

– Kuitenkin köyhyydessä on kyse monista puutteista, esimerkiksi terveydessä, sosiaalisissa suhteissa tai osallistumismahdollisuuksissa.

Ohisalo on Helsingin kaupunginhallituksen jäsen. Viime vuonna laaditussa strategiassa Helsinki lupaa pitää huolta niistä, joita elämä on kolhinut. Riskiryhmille pyritään räätälöimään yksilöllisiä ja parempia palvelukokonaisuuksia, samalla panostamalla ennaltaehkäisyyn. Esimerkiksi etsivään työhön ja yksinäisyyden ehkäisyyn panostetaan ja yhden luukun periaatetta vahvistetaan.

Köyhyyden korjaamiseksi ja ehkäisemiseksi tulisi tulipalojen sammuttamisen sijaan perehtyä rakenteisiin ja muuttaa niitä. Esimerkiksi leipäjonoissa käyvien taustoja ei juuri kunnissa tunneta, Ohisalo totesi leipäjonoja tarkastelleessa väitöskirjassaan viime vuonna.

– Iso kysymys on, ymmärtävätkö kuntien poliitikot ja viranhaltijat leipäjonoilmiötä ylipäätään. Paikoin kyse on sosiaalisesta etäisyydestä ihmisryhmien välillä. Hyvinvoiva ei tunnista huono-osaisen elämän todellisuutta ja toisin päin. Tähän mennessä jonoissa käyvien taustoista tai syistä päätyä jonoihin ei ole ollut juuri tietoa, Ohisalo sanoi tuolloin.

Espoossa strategiassa, Espoo-tarinassa, Ohisalo pitää hyvänä juuri rakenteisiin katsomista.

– Perheen taustasta tai varallisuudesta riippumatta kaikki espoolaiset lapset ja nuoret saavat terveistä, turvallisista ja innostavista päiväkodeista ja kouluista hyvät lähtökohdat elämään, jatko-opintoihin ja työhön, strategiassa todetaan, mikä Ohisalon mukaan viittaa siihen, että tarkoitus on puuttua rakenteisiin.

LISÄÄ AIHEESTA:

Lahti haluaa työllisyyskokeiluun, Turku tähtää maan parhaaseen lähiöpolitiikkaan, Oulu madalsi kynnystä – kaupungit ehkäisevät köyhyyttä eri tavoin

Köyhyys ei tule koskaan yksin – se pudottaa verkostoista, lyö leiman ja syyllistää