Kuva: Heli Väisänen
Ulla Pohjanmaa on ehtinyt työskennellä monissa tehtävissä ja projekteissa. Nykyisen projektin päätyttyä hän voi lähteä uuteen mielenkiintoiseen projektiin tai vaikka ryhtyä vanhusalan yrittäjäksi.

Keski-iän kynnyksellä Ulla Pohjanmaata rupesi askarruttamaan, mistä vanhenemisessa on kysymys ja mihin kaikkeen se vaikuttaa.

– Kiinnostuin sitten toimintakykyä ja itsenäistä kotona asumista tukevasta työstä ja siihen kouluttautumisesta, Pohjanmaa muistelee.

Nyt hän on geronomi, eli kokonaisvaltaisen vanhustyön osaaja.

Pohjanmaa oli 42-vuotias aloittaessaan geronomiopinnot Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Mitä hän oli tehnyt siihen asti? Moni geronomiksi opiskeleva on aiemmalta koulutukseltaan lähihoitaja tai sairaanhoitaja. Mutta ei Pohjanmaa.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Hän jätti kauppatieteiden maisterina taakseen markkinointiin ja myynnin tukeen liittyvät tehtävät oppiakseen edistämään ikäihmisten hyvinvointia.

– Markkinointitehtävät eivät monien vuosien ja projektien jälkeen enää tuntuneet merkityksellisiltä. Medioissa vanhuksiin liittyvä kirjoittelu oli jo silloin pääosin huolestuttavaa. Halusin kantaa oman korteni kekoon, jotta vanheneminen Suomessa olisi tulevaisuudessa parempaa.

Pohjanmaan opinnot kestivät kolme ja puoli vuotta. Sinä aikana hän sai vastaukset niin vanhenemiseen liittyviin kysymyksiinsä kuin kokonaiskuvan vanhusväestölle suunnatuista palveluista.

Unelmasta unelmatyöhön

Geronomina Ulla Pohjanmaa on työskennellyt Helsingin kaupungilla sosiaaliohjaajana kotona asuvien ikäihmisten parissa, Ikäinstituutin viestintätehtävissä ja parhaillaan suunnittelijana Ikäinstituutin ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:n koordinoimassa Elämänote-ohjelmassa. Mitä hän siis tekee?

– Pidän yhteyttä hankkeisiin, sparraan osallisia ja välitän tietoa sekä järjestän koulutuksia. Tuen hankkeita myös järjestämällä toimijoille mahdollisuuksia kokemusten vaihtamiseen ja verkostoitumiseen, Pohjanmaa selvittää.

Elämänote -ohjelman ohjausryhmään kuuluu 15 henkilöä eri organisaatioista. Kuntaliitosta on mukana erityisasiantuntija Anna Haverinen. Ohjausryhmä kokoontuu määräajoin kuulemaan ja kommentoimaan koordinaatiotiimin tekemää työtä ja suunnitelmia. Pohjanmaa kehuu ohjausryhmäläisten osaamista ja verkostoja laajoiksi.

– He antavat ohjelmalle asiantuntemusta ja tukea.

Katsoessaan taaksepäin Pohjanmaa toteaa olevansa tyytyväinen siihen, että vaihtoi alaa. Hänellä ei ole ikävä markkinointitehtäviin. Entä onko vanheneminen Suomessa hänen kortensa verran parempaa?

– Olen uudella työurallani vasta alkumatkalla, ja toivon ehtiväni tekemään vielä paljon paremman vanhenemisen eteen. Tiedän, että Elämänote-ohjelman hankkeet parantavat kotona asuvien ikäihmisten hyvinvointia eri puolilla Suomea. Uskon myös, että ohjelmasta saatavilla kokemuksilla saamme vaikutettua vanhuksia koskevaan päätöksentekoon.

Elämänote-ohjelmassa on mukana 20 hanketta, jotka tukevat toiminnallaan haastavissa elämäntilanteissa olevien ikäihmisten kotona asumista ja osallisuutta. Hankkeet toimivat noin 80 paikkakunnalla. Mukana on sekä paikallisia että valtakunnallisia hankkeita.

TEKSTI: Mia Hemming ja Outi Oksanen

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*