Mehiläinen tarjoaa ostopalveluja päivystyksen ongelmiin, HUS painottaa sitoutumista
Erikoissairaanhoidon päivytyksen toimivuus on noussut suureksi keskustelunaiheeksi asiakassetelien myötä. (Kuva: Ville Miettinen)
Mehiläisen ja HUSin edustajilla on näkemyseroja ostopalvelujen sopimisesta erikoissairaanhoidon päivystykseen. Mehiläisen Lasse Männistön mukaan julkinen sektori voi ostaa päivystyspalveluja yksityisiltä, jos sillä tulisi pulaa omasta henkilökunnasta. HUSin Lasse Lehtosen mukaan päivystyksen pyörittämiseen keikkalasiten varassa liittyy iso riski.
Kysymys on noussut yhdeksi keskeiseksi keskustelunaiheeksi soten valinnanvapausehdotuksessa. Julkisen sektorin keskussairaalat ovat pelänneet, että hallituksen kaavailema asiakassetelijärjestelmä voi viedä ensin potilaat ja sitten henkilökunnan yksityiselle sektorille, mikä vaarantaisi nykyisen ympärivuorokautisen päivystysjärjestelmän.
Asiakasseteleistä on tulossa vaikea vääntö, kun hallitus lausuntokierroksen jälkeen antaa lopullisen muodon esitykselleen valinnanvapauslaista.
Ostopalveluja erikoissairaanhoidon päivystykseen
Mehiläisen terveysasemien ja ulkoistuksen johtaja Männistö ei myönnä, että kiisteltyjen asiakassetelien myötä odotettavissa olisi riskiä julkiselle päivystykselle.
Hänen mukaansa yritykset pystyvät vastaamaan nykyisellä henkilöstöllään hyvin pitkälle myös kasvavaan kysyntään. Hän sanoo, että suuri osa henkilöstöstä tekee joustavaa työaikaa.
Ja jos nykyinen henkilöstö ei riitä, palkataan lisää.
Julkisen sektorin huolta osaavan henkilöstön riittämisestä Männistö sanoo ymmärtävänsä, mutta siihen on ratkaisu. Jos julkisen sektorin työvoima ei jossain riittäisi ympärivuorokautiseen erikoissairaanhoidon päivystykseen, voidaan toimia niin kuin usein jo nyt perusterveydenhuollon päivystyksessä eli julkinen sektori ostaa päivystyspalveluja yksityiseltä.
Ostopalvelujen tarvitaan nykyisinkin
HUSin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen huomauttaa, että erikoissairaanhoidossa on jo nykyisellään jouduttu turvautumaan ostopalveluihin. Joitakin osa-alueita on jopa kokonaan hoidettu ostopalveluina.
Hänen mukaansa ostopalvelut ovat hyvä apu joissakin tilanteissa.
– Henkilöstöstä on nykyiselläänkin pulaa HYKSin erityisvastuualueella, ja päivystyksen vasrmistamista varten haetaan erilaisia mekanismeja. Yhteistyötä sairaanhooitopiirien välillä tehdään jo monella tavalla.
Keikkalääkäri ei sitoudu hoidon kehittämiseen
Mutta Lehtosen mukaan ostopalvelut eivät ole ratkaisu erikoissairaanhoidon kokonaisuuden hallintaan.
Hän korostaa ketjun jatkuvuutta ja sitoutumista sekä osallistumista toiminnan kehittämiseen.
– Vain ihminen joka on mukana koko hoitoprosessissa, pystyy osallistumaan toiminnan kehittämiseen, ja se on ihan välttämätöntä potilaan hyvän hoidon kannalta.
– Lääkäri voi nähdä ensin potilaan päivystyksessä ja sitten myöhemmin osastolla ja seurata, miten tilanne kehittyy. Sillä tavalla pystytään huolehtimaan potilasta ja kehittämään prosesseja, Lehtonen painottaa.
– Joku joka tulee hoitamaan pitkässä ketjussa vain yhden osan, ei yleensä anna panostaan kokonaisuuden hallintaan.
Lehtonen korostaa myös vastuun ottamista paitsi toiminnan kokonaisuudesta myös taloudesta.
– Käytännössä on nähty, että ostopalvelut nostavat kustannuksia.
Lasse Männistöä haastatellaan jutussa, joka käsittelee yksityisen sektorin näkymiä sote-uudistuksessa. Se julkaistaan torstaina 14. joulukuuta ilmestyvässä Kuntalehdessä.
Oikein tehtynä ostopalvelut on ainoa tapa saada ylipäätänsä ketään vastuuseen, koska julkishallinnolla palvelutarjoajana ei yleisesti ole mitään vastuuta toiminnastaan. Asiakkaat voivat valittaa, mutta korvauksia ei tule. Asiakkaat voivat kannella ja seurauksena korkeintaan nuhteet. Koska asiakkaat eivät voi lähteä mihinkään, ei vastuuta tarvitse kantaa, kun se ei vaikuta tulonmuodostukseen ja virkavirhekynnys on käytännössä tavallisessa ja toistuvassa toiminnassa. Yksityisellä laatu ratkaisee sen palaavatko asiakkaat ja toisaalta sanktiot tai bisneksen menetyksen pelko johtaa vastuuseen.