Kuva: Ville Miettinen
Mielenterveyden häiriöt on ohittanut tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisimpänä sairauspäivärahan syynä.

Yhä useampi työikäinen saa sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön vuoksi. Kela maksoi vuonna 2018 sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella yhteensä 4,6 miljoonaa päivältä. Määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna puolella miljoonalla päivällä: vuonna 2017 määrä oli 4,1 miljoonaa päivää.

Mielenterveyden häiriöt ovat nyt yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle. Vielä vuonna 2017 yleisin syy oli tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella myönnettyjen sairauspäivärahapäivien määrä pysyi viime vuonna samana kuin se oli vuonna 2017: 4,3 miljoonaa päivää.

Noin 74 300 työikäistä sai viime vuonna sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella. Vuodesta 2016 mielenterveyden häiriön perusteella päivärahaa saaneiden määrä on kasvanut yli neljänneksen (27 %).

– Työelämän muutokset ja vaatimusten lisääntyminen sekä yhteiskunnan rakennemuutokset saattavat heijastua työssä jaksamiseen, arvioi Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren tiedotteessa.

– Lisäksi kehitykseen on voinut vaikuttaa myös taloussuhdanteen ja työllisyystilanteen parantuminen. Tutkimukset osoittavat, että työllisyyden kohentuessa sairauspoissaolot usein yleistyvät, Blomgren sanoo.

Pitkien sairauspoissaolojen määrä ja siten sairauspäivärahan tarve kasvoivat viime vuonna. Kela maksoi sairauspäivärahaa yhteensä 786,7 milj. euroa 294 633 saajalle. Edellisvuonna summa oli 764,2 milj. € ja saajien määrä 286 630.

Työ kuormittaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen FinSote-tutkimuksen mukaan eniten merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta kokevat 20–54-vuotiaat työikäiset. Kolmessatoista kunnassa tehdyssä tutkimuksessa tämänikäisistä 14 prosenttia koki merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. 55–74-vuotiailla vastaava luku oli 8 prosenttia.

Psyykkinen kuormittuneisuus oli yleisintä Järvenpäässä, Turussa ja Helsingissä ja harvinaisinta Kauniaisissa ja Tuusulassa.

Mainittujen lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelukokemuksia Rovaniemellä, Hyvinkäällä, Espoossa, Lahdessa, Nurmijärvellä, Kotkassa, Vantaalla ja Jyväskylässä.

– Psyykkisellä kuormituksella tarkoitetaan arkea merkittävästi haittaavaa kokemusta kuormituksesta, huolesta, ahdistuneisuudesta ja alakuloisuudesta. Osalla on taustalla esimerkiksi masennus- tai ahdistuneisuushäiriö, THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari toteaa.

– Työikäisten kuormitukseen ja psyykkiseen oireiluun tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa, ja työpaikoilla ja opinnoissa tulisi kiinnittää huomiota mielen hyvinvoinnin tukemiseen.

FinSoten mukaan aikuisväestöstä noin joka neljäs ei uskonut jaksavansa terveytensä takia työskennellä ammatissaan vanhuuseläkeikään asti. Matalasti koulutetuilla koettu heikentynyt työkyky oli yli kaksinkertainen (33 %) verrattuna korkeasti koulutettuihin (14 %).

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*