Mielenterveys- ja päihdetyö kehittyneet
(Kuva: Eksote)
Mielenterveys- ja päihdetyö on kehittynyt paljon seitsemän viime vuoden aikana, katsotaan terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.
Hallinnon rajat ylittävää yhteistyötä pitää THL:n mukaan kehittää. Laitoksessa varoitetaan myös, että hallitusohjelmaan sisältyvä yksilön ja läheisten vastuun korostaminen ei saa johtaa näille kohtuuttomaan taakkaan.
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015 on tukenut terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten toimintaa ja kehittämistyötä alueilla. THL:n mukaan se on tuottanut hyviä tuloksia.
Hyväksi kehitykseksi mielenterveyspalveluissa katsotaan avohoidon vahvistuminen palvelujärjestelmässä, eri sektoreiden yhteistyön lisääntyminen sekä uusien palvelukokonaisuuksien ja tietoteknologian käytön lisääntyminen.
Yhteistyötä kehitetty yli sektorirajojen
Avohoidon vahvistuminen, laitosvaltaisuuden purku sekä psykiatrisen sairaalatoiminnan siirtyminen yleissairaaloiden yhteyteen ovat edenneet tavoiteltuun suuntaan, THL:ssä katsotaan.
– Samoin mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdentyminen on laajasti hyväksytty kentällä, ja uudistuksia on myös käytännössä joillakin alueilla jo toteutettu.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteistyötä on kehitetty yli 60 kunnassa eri sektorien kesken. Myös yhteisiä mielenterveys- ja päihdetyön strategioita on laadittu kunnan peruspalvelujen ja kolmannen sektorin kesken. Mukaan on kytketty kuntien varhaiskasvatus, nuoriso- ja opetustoimi sekä sosiaali -ja terveystoimi.
Syrjäytymisvaara ei helpottunut
Uusien integroitujen palvelukokonaisuuksien katsotaan helpottavan hoitoonpääsyä. Terveyskeskuksissa on erilaisia mielenterveys- ja päihdepalvelujen malleja ja työskentelee niihin erikoistuneita hoitajia.
Kuntaliiton palvelukyselyssä mielenterveyspalvelujen taso ja saatavuus saivat kuitenkin vielä selvästi huonommat arvosanat kuin yleiset terveyskeskuspalvelut.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon palvelut on yhdistetty ja palvelua saa yhdestä paikasta.
– Tällaisiin käytäntöihin tulisi pyrkiä laajemminkin, toteaa THL:n ylilääkäri Jukka Kärkkäinen.
Tietoteknologian käytöstä on saatu hyviä kokemuksia. Palveluja voidaan tuoda kotiin ja henkilökohtaista opastusta saada verkon kautta.
Kaikilta osin kehitys ei ole mennyt toivottuun suuntaan. Pitkäaikaisista mielenterveys- tai päihdeongelmista kärsivien toimeentulo on edelleen heikko ja syrjäytymisen riski suuri. Palveluihin kohdistuvien leikkausten pelätään entisestään syventävän ongelmia.
Eniten työkyvyttömyyttä
Mielenterveys- ja päihdehäiriöt aiheuttavat sairauksista eniten työkyvyttömyyttä ja siten myös taloudellisia menetyksiä yhteiskunnalle.
– Mielenterveyden edistäminen ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä kunta-, alue- ja valtakunnallisella tasolla sekä aluerajat ylittävien järjestötoimijoiden kanssa, THL:ssä korostetaan.
– Sote-palveluiden kehittämisessä on pidettävä mielessä, että mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivillä ja heidän läheisillään on omat yksilölliset palvelutarpeensa, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Airi Partanen.
– Erityisesti heikot ja haavoittuvassa asemassa olevat kansalaiset kohtaavat vaikeuksia asioidessaan usein monimutkaisessa järjestelmässä.
Läheiset eivät voi korvata yhteiskunnan vastuuta
Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä sivutaan myös joissakin hallitusohjelman kärkihankkeissa.
– Hallitusohjelma korostaa yksilöiden ja läheisten vastuuta. Yhteiskunnan on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei itsestä huolehtimisen taakka ole kohtuuton heille, joilla on vähiten voimavaroja itsestä huolehtimiseen, Airi Partanen sanoo.
– Yksilön ja läheisten vastuun korostaminen voi huonoimmillaan johtaa siihen, että mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät jäävät väestön valtavirralle suunnitelluista toimenpiteistä ja palveluista sivuun, Airi Partanen jatkaa.
Lisää aiheesta täällä:
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015. Miten tästä eteenpäin?
