"Mikä on kunta tulevaisuudessa?" – Sote-lausuntoja sorvaavissa kunnissa huoli toimintamahdollisuuksista, lakiluonnoksen ei nähdä mahdollistavan tavoitteitaan
Huoli tulevaisuuden kunnan pärjäämisestä kuultaa voimakkaasti kuntien sote-lausuntoja käsitelleissä keskusteluissa. Huolet liittyvät mm. investointikykyyn ja elinvoiman säilyttämiseen. (Kuva: Ville Miettinen)
Sote-lakiluonnosten mukaiset ratkaisut eivät turvaa riittävästi lakiluonnosten sinänsä kannatettavia tavoitteita, todettiin yhteenvetona kuntaverkostojen keskusteluissa Kuntaliiton järjestämässä Sote-tulevaisuuspäivä -webinaarissa torstaina 3. syyskuuta.
Keskustelussa vedettiin yhteen eri kokoisten kuntien muodostamissa verkostoissa esitettyjä näkemyksiä lakiluonnoksesta. Verkostokuulemiset ovat osa Kuntaliiton valmistautumista oman sote-lausuntonsa laatimiseen.
Laajaa huolta kunnissa herättää tulevaisuuden kunnan asema: mahdollisuudet investoimiseen ja elinvoiman kehittämiseen, mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
Uudistuksen toteutuminen siten, että tulevaisuuden kuntien elinvoima ei vaarantuisi, nähtiin heikosti toteutuvaksi, Kuntaliiton sote-asioista vastaava varatoimitusjohtaja Hanna Tainio kuvaili kuntaverkostojen kanssa käytyjä keskusteluja.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Sehän on suurin huolemme: mikä on kunta tulevaisuudessa, Tainio sanoi.
”Muutosrajoitin pitää poistaa”
Kuntaverkostoissa pidetään epäuskottavana sote-lakiluonnoksissa esitettyä kustannusten kasvun hillinnän toteutumista.
Kehyskuntien keskinäisessä sote-lakiluonnoksen käsittelyssä elokuussa huomio oli kiinnittynyt erityisesti rahoituksen siirron kuntavaikutuksiin, omaisuuden siirron kompensaatioihin sekä kunnille jääviin kiinteistöihin.
Kuntien valtionosuusjärjestelmään esitetään sote-maakuntauudistuksesta seuraavaksi pysyvästi merkittäviä tasausmekanismeja. Kehyskunnissa kyseenalaistetaan lakiehdotukseen sisältyvä kuntien tulojen siirron toteutus, jossa siirtyvien kustannusten ja siirrettävien tulojen tasausmekanismit voivat heikentää kunnan taloutta. Yhdenkään kunnan talous ei saisi vaarantua rahoituksensiirron vuoksi, kehyskunnat muistuttavat.
Sote-tulevaisuuspäivässä videoidun puheenvuoron pitänyt, kehyskuntia edustanut, Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen totesikin, että lakiluonnoksessa esitetty muutosrajoittimen laskentamalli kohtelee epäoikeudenmukaisesti hyvin tehtävänsä tähän asti hoitaneita kuntia. Muutosrajoitin on ongelmallinen, Auvinen sanoi
– Se tehdään sen takia, että voitaisiin hillitä kustannusten kehitystä, mutta saamieni tietojen perusteella taustalla on myös ajatus siitä, että kuntien välisiä menoja ja tuloja täytyy tasata – suomeksi sanottuna siis siirtää rahaa kunnalta toiselle. Tämä tuo tullessaan merkittäviä ongelmia, Auvinen sanoi.
Muutosrajoittimella on tarkoitus tasata kunnista sote-maakuntiin siirtyvien tulojen ja kustannusten kuntakohtaista epätasapainoa sekä kuntien verotuloissa tapahtuvien muutosten vaikutusta verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen.
Muutos rajattaisiin 60 prosenttiin tulojen ja menojen erotuksesta, kunnille jäisi 40 prosentin omavastuu muutoksesta. Muutosrajoitin koskee sekä valtionosuuden lisäystä että vähennystä.
Jos kunnan järjestämien palveluiden keskimääräinen kustannustaso ylittää valtakunnallisen tason, 60 prosenttia siitä otetaan pois pysyvästi kuntien valtionosuuksista, Auvinen summasi.
– Pidämme tätä erittäin epäoikeudenmukaisena. Ei voi olla niin, että kun kunta hoitaa lakisääteisiä tehtäviään, siitä rangaistaan pysyvästi valtionosuuksien menetyksellä. Tämä on erittäin epätarkoituksenmukaista, ja siksi näkemys on selkeä: Muutosrajoitin pitää poistaa ehdotuksesta.
Jääkö paukkuja elinkeinojen vahvistamiseen?
Kehyskaupungeissa myös vastustetaan esitystä, jonka mukaan kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta alennettaisiin valtion osuutta vastaavasti kasvatettaisiin.
Muutosta on perusteltu Oskari Auvisen mukaan sillä, että yhteisövero on epävakaa tulonmuoto.
– Viestimme on selkeä: epävakaakin tulo on parempi kuin ei tuloa ollenkaan. Yhteisövero kannustaa kehyskuntia edistämään elinkeinojen asemaa, Auvinen muistutti.
Suuria kaupunkeja Sote-tulevaisuuspäivässä edustanut Tampereen yhteysjohtaja Tuukka Salkoaho totesi jakavansa Auvisen esiin tuomat huolet.
Salkoaho kritisoi sitä, että kunnat on jätetty sivuosaan lainvalmistelussa. Vain Uudenmaan erillisratkaisua valmisteltaessa kunnat otettiin todella mukaan valmisteluun, Salkoaho sanoi.
– Meille muille on järjestetty infoja, mutta tosiasiallinen valmistelu on jäänyt tälläkin kertaa puolitiehen.
– Voin väittää, että sote-maakuntalain keskeiset valuviat johtuvat siitä, että meitä ei ole kuultu.
Yhtenä lakiluonnoksen puutteena hän näki esimerkiksi sen, ettei siinä ole minkäänlaista pohdintaa, mitä kuntien investointikyvylle on tapahtumassa.
Salkoaho myös muistutti kuntaan jäävän työn edellytyksistä.
– Mikään palvelujärjestelmä ei tule kestämään, mikäli kunnilla ei ole kykyä ja mahdollisuutta tehdä hyvinvoinnin edistämistyötä. Ihan ratkaisevaa kokonaisuudessa on, miten pystytään tällä vuosikymmenellä ehkäisemään keskeisiä kansansairauksia, esimerkiksi diabetes ja depressio.
– Terveydenhuollon keinoin kansantalous ei yksinkertaisesti kestä sitä. Meidän täytyy kunnissa tehdä hyteä siten että ihmiset sairastuu näihin jatkossa vähemmän. Siihen meille tulee luoda edellytyksiä.
Sote-vuokralaisuus mietityttää
Rahoituksen siirtoa ja kuntavaikutukset herättivät kesksutelua myös pienten kuntien kesken, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä kertoi.
– Keskustelua ja kysymyksiä tuli erityisesti valtionosuusmuutoksista, siirtolaskelmista ja kiinteistöveroista.
– Hyvää on se, että talouden ennustettavuus paranee. Toisaalta voidaan pohtia, mikä on kohtuullinen muutos kunnan tuloveroprosenttiin tämän muutoksen jälkeen. Millaisessa tilanteessa kunnan talous on tilinpäätöksissä 2022? Millaiset mahdollisuudet heikoissa taloudellisessa tilanteessa olevilla kunnilla on tasapainottaa talouttaan sote-uudistuksen jälkeen?
Tytti Määttä muistutti, että pienillä kunnilla on runstaasti investointitarpeita kouluihin, terveydenhuollon kiinteistöihin ja elinvoimainfraan.
-Miten pienet kunnat pärjäävät poistojen kanssa jatkossa, tähän vaikuttaa merkittävästi soten kanssa tehtävä vuokrasopimus, Määttä viittasi esitykseen, jonka mukaan maakunnat olisivat tulossa kolmeksi vuodeksi vuokralle kuntien sote-kiinteistöihin. Siirtymäkauden jälkeen maakunta voisi jatkaa vuokrausta niiden tilojen osalta, jotka se toiminnassaan tarvitsisi.
Sote-vuokrakuvio mietityttää myös seutukaupungeissa. Seutukaupungit kantavat huolta siitä, millaiset resurssit kunnilla tulevaisuudessa on elinvoimaa edistäviin investointeihin tilanteessa, jossa maakuntien käyttöön siirtyvien sote-kiinteistöjen investointivelat jäävät kuntien kontolle.
– Olemme todella paljon miettineet sitä, että vuokra-aika, jonka tuleva sote-maakunta sitoutuu olemaan kunnassa tai maakunnassa, sitä pitäisi vielä miettiä uudelleen, seutukaupunkien verkostoa edustanut Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen sanoi.
Parkkonen pitää sote-uudistusta tarpeellisena mm. kaupungin talouden näkökulmasta. Eikä vain tarpeellisena, vaan suorastaan välttämättömänä.
Kaupunginjohtaja totesi, että Heinolan talous ollut yllättävän vahva, ylijäämää on tehty koko 2010-luku.
– Valitettavasti olen sitä mieltä, että mikäli sotea ei tule, meillä ei ole juuri mitään mahdollisuuksia kuntatalouden näkökulmasta. Kuntatalouden luvut näyttävät itse asiassa hirvittävän haastavilta, mikäli sote-uudistusta ei saada tehtyä, Parkkonen sanoi.
Sipoo pärjäisi ilmankin
Kaksikielisiä kuntia Sote-tulevaisuuspäivässä edustanut Sipoon kaupunginjohtaja Mikael Grannas toi hänkin esiin huolensa kuntansa mahdollisuuksista investoida ja pitää huolta elinvoimastaan.
Grannas sanoi katsovansa tilannetta ”kehyskuntahattu päässä”: Sipoo osa Helsingin seutua ja kasvava alue, eikä kasvusta sinänsä tarvitse olla huolissaan. Sen sijaan Grannas on erittäin huolissaan Sipoon tulevasta investointikyvystä.
Sote-menoja kunnan kustannuksista on 40 prosenttia, mutta sote-uudistus olisi veimässä tuloveroja 67 prosenttia.
– Tämä aiheuttaa suuria haasteita lainanotto- ja investointikyvylle. Se tarkoittaa myös, että muutumme hyvin valtionosuusriippuvaiseksi; itsenäisyys, liikkumisvara, mahdollisuudet päättää omasta elinvoimasta, sen puitteissa näen aika ison uhkapilven, Grannas kuvaili.
– Uskon, että kehitymme hyvin mutta kehittyisimme kuntalaisten perspektiivistä paremmin, jos tätä uudistusta ei tulisi.
Sote-tulevaisuuspäivän videotallenne
Suomessa on vieläkin yli 250 tarppetonta kuntaa. Soten toteuduttua näiden toiminta on ” laulua ja leikkiä”. Sivistystoimen ja teknisten palveluiden ylläpitoon ei raskasta kuntaorganisaatiota tarvita. ”Paukut elinkeinoelämän vahvistamiseen” ja ”elinvoimaelimet” ovat hupaisinta ”laulua ja leikkiä” osiota. Turhia kustannuksia kuntalaisille.
On muistettava, että suutin osa kunnista on etelän elättämiä. Tonni per kuntalainen tasausta tulee etelän kuntaveroista maakuntiin. Vaikutus on useimmissa pikkukunnissa noin 10 veroprosentti6ksikön luokkaa.
Artikkeli oli juuri oikeaan osunut. Pisantorni ei oikein ollut kohtuullisten kokoistenkaan kaupunkien huolta ymmärtänyt.
Artikkelissa asia oli ymmärretty. Kiitos siitä.
Soteuuudistus on monin tavoin ongelmallinen. On todennäköistä, että se johtaa entistä enemmän palvelujen keskittymiseen maakuntakeskuksiin ja kunnat eivät voisi vaikuttaa käytännössä lainkaan tähän kehitykseen.
Nyt ei pidä kiirehtiä, voi mennä kaikin tavoin ongelmallisiin tilanteisiin.