Minkä verran sote-palvelujen järjestäjää voidaan rajoittaa? Hallituksen esityksen kritiikki jatkuu

Hallituksen sote-lakiesitystä on riepoteltu lausunnoissa reippaasti, ja yksi kritiikin syy on ollut julkisen hallintotehtävän määrittely.

Kuntaliiton lakiasiain johtaja Juha Myllymäki sanoo suoraan, että kyseessä on monimutkainen kuvio, joka risteää edellisten kausien valmistelun kanssa.

– Korkein hallinto-oikeus kiinnitti huomiota siihen, onko hallituksen sote-lakiesityksessä määritelty julkinen hallintotehtävä liian laveasti.

Perustuslaissa sanotaan, että julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muille kuin julkiselle viranomaiselle – siis yksityiselle toimijalle tai kolmannelle sektorille – vain lailla tai lain nojalla ja vain jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia.

– Vaikka julkisen hallintotehtävän tarkka rajaaminen ei ole helppoa, ei ole myöskään perusteltua lukea siihen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Mielestäni korkeimman hallinto-oikeuden huomio oli relevantti, ja saman kohdan otimme esille myös omassa Kuntaliiton lausunnossamme.

Hallituksen esityksen mukaan nyt joudutaan miettimään, onko esimerkiksi vastaanoton hoitajan tai lääkärin työ julkinen hallintotehtävä, koska esityksessä hallintotehtävä on tulkittu hyvin laajasti.

– Kukaan ei kai oikeasti halua, että yleensä perinteisessä hallinnossa sovellettavat hallinnon yleislait tulisivat sovellettaviksi hoitotapahtumissa, Myllymäki huomauttaa.

Kun hallintotehtävää määritellään, tulee mukaan ottaa myös toiminnallinen näkemys, joka siis nyt puuttuu.

– KHO huomioi mielestäni aivan oikein, että hallituksen esityksessä ei ole pystytty erottamaan julkista hallintotehtävää tosiasiallisesta toiminnasta.

Edelliset tulkinnat taustalla liian laveina?

Myllymäki on pohtinut, onko sote-lain uudelleen valmistelussa tulkittu liian laveasti edellisen kauden perustuslakivaliokunnan kannanottoja.

– Edellisen kauden perustuslakivaliokunta joutui ottamaan hallintotehtävässä kantaa jopa poliittisiin kysymyksiin. Tällaiseen tilanteeseen sen ei olisi pitänyt joutua, eihän niitä ollut kyetty aiemminkaan ratkaisemaan.

– Jatkokysymys kuuluukin, olivatko kaikki aiemman perustuslakivaliokunnan kannanotot sellaisia, että niitä voidaan soveltaa yleisenä sääntönä nykyisessä valmistelussa.

Nykyisen hallituksen kanta nojaa selvästi enemmän julkiseen palveluntuotantoon, kun edellisen kauden kaatunut esitys pohjautui valinnanvapauteen ja julkisen palveluntuotannon rajoittamiseen.

– Uusi esitys rajoittaa palvelujen järjestäjän, siis kunnan tai maakunnan, harkintavaltaa siitä, minkä verran se voi käyttää yksityisiä tuottajia.

Myllymäen valistunut veikkaus on, että eduskunnassa puhutaan hallintotehtävästä vielä ahkerasti.

Aiheesta aiemmin:

Milloin sote-ulkoistukset ovat mitättömiä ja miten mitättömyys todetaan – lakiesityksen ikuisuuskysymykset teettävät vielä STM:lle töitä

KHO kiinnitti lausunnossaan huomiota sote-sopimusten siirtoon ja mitätöintiin