Mitä eroa on kunnan ja yksityisten tuottamalla kotihoidolla?
Lähihoitaja Jenni Mustonen auttaa lahtelaista Elli Mäkistä, 90, tämän kotona. (Kuva: Lauri Rotko)
Mitä eroa on kunnan ja yksityisen tuottamalla kotihoidolla? Laaja tutkimus selvittää kotihoidon ulkoistuksen vaikutuksia Lahdessa.
Lahti ulkoisti viime vuoden toukokuussa Launeen kaupunginosan 150 asiakkaan kotihoitopalvelut kahdelle yksityiselle palveluntuottajalle. Launeen kotihoidon ulkoistusta on tutkittu reaaliaikaisesti rinnan toteutuksen kanssa. Tutkimushanke valottaa henkilöstön, asiakkaiden, kaupungin organisaation ja yritysten kokemuksia prosessista.
Tutkimuksen toteuttaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden alueyksikkö. Tavoitteena on saada vertailutietoa kaupungin ja yksityisten palveluntuottajien toiminnasta. Tietoa halutaan myös ulkoistuksen hallittavuudesta ja taloudesta.
Tutkimuksen vastuujohtajan, professori Tuomo Uotilan, mukaan ulkoistuksen talousvaikutuksia on yleensä vaikea arvioida, johtuen esimerkiksi julkisen sektorin laskentajärjestelmistä. Usein jo lähtötilanteen selvittäminen on haasteellista.
Arvioitaessa ulkoistuksen talousvaikutuksia iso haaste on myös kaupungin ja yrityksen kustannusten yhteismitallistaminen.
– Kotihoito on monimutkainen hankinta. Jokaista yksityiskohtaa ei voida kirjata sopimukseen. Esimerkiksi kuka hoitaa apuvälineet, kuka vastaa haavanhoidon vaatimista tarvikkeista? Kaupungin organisaatiossa nämä ovat aina hoituneet jotenkin. Ulkoistuksen jälkeen nämäkin pulmat on hoidettu kuntoon.
Kaupungilla kotihoito oli
tasalaatuisempaa
Kaupungin palveluksessa olleet nelisenkymmentä työtekijää siirrettiin sisäisesti kaupungin omien vanhuspalvelujen tehtäviin, ja tilalle tulivat yritysten palkkaamat uudet työntekijät.
Henkilöstölle ulkoistus oli kuitenkin ikävä yllätys. Vanhat kaupungin työntekijät kouluttivat yritysten esimiehet tehtävään. Esimiehet puolestaan perehdyttivät uudet työntekijät.
Kaupungin työntekijät kantoivat huolta palvelun laadusta ja asiakkaiden turvallisuudesta.
Tutkijat haastattelivat myös asiakkaat ja asiakkaiden omaisia. Siirtymävaihetta seurasi palvelutason notkahdus. Työt eivät sujuneet ja tuli tietokatkoksia. Vähitellen tilanne alkoi parantua.
Uotilan mukaan kotihoidon laadun mittaaminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Asiakas saattaa todeta, että entinen kotihoitaja lauloi ja nykyinen viheltää.
– Asiakkaiden mukaan kaupungin hoitajat hymyilivät, olivat iäkkäämpiä ja kokeneempia kuin nykyiset.
Omaiset ovat kommentoineet, että uusilla kotihoitajilla on lävistyksiä ja sukkahousut. Omaiset myös ihmettelevät, miten kommunikaatio toimii, kun asiakas on 85-vuotias ja hoitaja kaksikymppinen.
Tutkijoiden mukaan kaupungilla kotihoito oli tasalaatuisempaa kuin nyt yrityksillä toiminnan alkuvaiheessa. Vaikka yritysten toiminta on parantunut, niin edelleen kuulee haikeita kommentteja vanhoista hyvistä hoitajista.
Tutkimus ei pyri ottamaan kantaa
ulkoistuksen puolesta tai sitä vastaan
Tutkimus jatkuu vuoteen 2017. Uotilan mukaan tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella ulkoistuksen vaikuttavuutta ja vaikutuksia, mutta se ei suoranaisesti pyri ottamaan kantaa ulkoistuksen puolesta tai sitä vastaan.
Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtaja, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Kaija Majoinen pitää tutkimuksen asetelmaa ainutlaatuisena. Tutkimuksesta saadaan reaaliaikaisesti tietoa ulkoistuksen vaikutuksista sekä tilaajalle, tuottajille että asiakkaille.
Lisää kotihoidosta tuoreessa Kuntalehdessä 10/2016, joka ilmestyy 3. marraskuuta.
Edellisen vuoden toimintaa on liian aikaista arvostella. Tutkijoiden kommentit ovat myös ylimielisiä ja osoittavat, että he eivät kotihoidosta ymmärrä. Parasta olisi palkata tutkijoiksi muutama kokenut kotihoitaja.
Asiakastyytyväisyyttä ja palvelun laatua seurataan varsin tiiviisti niin kaupungin kuin palveluntuottajien toimesta, ja lisäksi taustalla on ollut riippumaton tutkimusryhmä. Asiakastyytyväisyyttä on tutkittu ja se on paikoin jopa parantunut aiempaan nähden. Uskaltaisin väittää että asiakasnäkökulmasta Launeen kotihoidon ulkoistaminen on ollut menestyksekäs hanke.