Moniongelmaisia voi uhata pallottelu sote-uudistuksessa

Maakuntien sote-liikelaitosten ja muiden palveluntuottajien työnjako ei ole vielä tarkalleen selvillä, kun valinnanvapauslakikin on vielä keskeneräinen. On tulkittu, että selvintä on, jos moniongelmaiset asiakkaat olisivat suoraan maakunnan liikelaitoksen vastuulla. Toisaalta nyt lausuntokierroksella olevaa lakitekstiä luetaan niin, että valinnanvapauden piirissä ovat kaikki muut paitsi laitoshoidossa olevat.

Työnjaon taustalla on ajatus tai pelko siitä, että valinnaisten palvelujen tuottajat pyrkisivät siirtämään kaikki työläät, siis tavallista enemmän kustannuksia aiheuttavat asiakkaat maakunnan vastuulle.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Tero Tyni tulkitsee pykäliä niin, että kaikki asiakkaat laitoshoidossa olevia lukuunottamatta ovat suoran valinnan palvelujen piirissä. Silti pois ohjaamista voi tapahtua.

– Pelko asiakkaan pois ohjaamisesta on aiheellinen. Sitä voi tapahtua kahteen suuntaan: liikelaitoksen suuntaan tai asiakasta voidaan kannustaa vaihtamaan suoran valinnan palveluntuottajaa.

– Varsinkin ensiksi mainittuun poisohjaamiseen liittyy maakunnan mahdollisuus sanktioida palveluntuottajaa. Jos asiakas lähetetään erikoistasolle, vaikka vaiva olisi ollut hoidettavissa perustasolla, tähän on mahdollisuus rakentaa sanktiojärjestelmä. On kuitenkin todettava, että mittarin rakentaminen tähän on vaikeaa, sillä mittari ei saa vaarantaa aiheellisten lähetteiden tekemistä.

– Asiakkaan houkuttelu vaihtamaan palveluntuottajaa on myös mahdollista, Tyni sanoo.

– Suoraa mahdollisuutta tähän ei välttämättä ole, mutta esimerkiksi huono palvelu henkilölle, asiakkaan informointi vaihtoehtoisista tuottajista ynnä muut ovat keinoja jolla voidaan edistää asiakkaan uudelleen hakeutumista toisaalle.

Maakunnalla kokonaisvastuu

Helmikuun jälkipuolella eduskuntaan ehtivä sote-järjestämislaki korostaa maakunnan kokonaisvastuuta.

Maakunnan velvollisuus on sen mukaan huolehtia laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluita tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä.

Lisäksi maakunnan on järjestämislain mukaan huolehdittava asiakkaan oikeuksista ja etuuksista tiedottamisesta, palvelujen käyttöön liittyvästä neuvonnasta, palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman laatimisesta sekä näihin liittyvästä ohjauksesta siten kuin niistä erikseen säädetään.

Laitoshoito keskeyttää vastuun

Valinnanvapautta koskevan lakiluonnoksen mukaan laitoshoidon tai laitospalvelujen antaja vastaa asiakkaalle annettavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta laitoshoidon tai laitospalvelujen aikana. Jos asiakkaalle annetaan laitoshoitoa tai laitospalveluja yli kuukauden ajan, suoran valinnan palvelun tuottajan vastuu keskeytyy laitoshoidon tai laitospalvelujen ajaksi.

Maakunnan liikelaitos ei voi itse tuottaa suoran valinnan palveluja eikä maksu- tai asiakassetelillä tuotettavia palveluja. Maakunta voi kuitenkin perustaa omistamansa yhtiön tai yhteisön edellä tarkoitettujen palvelujen tuottamiseksi.

Kahden luukun asiakkaita

Tyni katsoo, että nämä määräykset tarkoittavat sitä, että kaikki asiakkaat laitoshoidossa olevia lukuun ottamatta ovat suoran valinnan palvelujen piirissä.

– Jos kyseessä on ei-laitoshoidossa oleva ”vaikea tapaus”, hän on suoran valinnan palveluntuottajan asiakas ja todennäköisesti saa lisäksi liikelaitokselta erikoistason palveluja sekä mahdollisesti henkilökohtaisen budjetin tai asiakasseteleitä.

– Maakunnalla on ensiksi mainitun pykälän perusteella velvollisuus kokonaisuudesta huolehtimiseen, mutta mielestäni se ei tarkoita asiakkaan tuomista liikelaitoksen vastuulle perustason osalta, Tyni sanoo