Muistisairauksia voi ehkäistä elintapaneuvolla
Vuosittain noin 13.000 suomalaista sairastuu muistisairauksiin.
Noin 13.000 suomalaista sairastuu vuosittain muistihäiriöön. Muistihäiriöiden puhkeamista voidaan kuitenkin ehkäistä hallitsemalla niiden riskitekijöitä. Tähän tulokseen on tultu laajassa suomalaisessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin tehostetun neuvonnan vaikutuksia muistisairauksien ehkäisyyn.
Tutkimustulosten mukaan kontrolliryhmän riski muisti- ja ajattelutoimintojen heikkenemiseen oli 31 prosenttia suurempi kuin tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden. Tulokset julkistettiin tänään arvostetussa Lancet-lehdessä.
-Muistisairauksien lisääntyminen on yksi isoista yhteiskunnan haasteista lähivuosikymmeninä. Mikäli nyt saadut tulokset ehkäisykeinon löytymisestä voidaan siirtää käytäntöön, olisi sillä valtava kansanterveydellinen ja taloudellinen merkitys Suomessa ja maailmanlaajuisesti, sanoo THL:n pääjohtaja Juhani Eskola.
Tutkimuksessa oli mukana yli tuhat suomalaista, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä sai tavanomaista elintapaneuvontaa ja toinen tehostettua neuvontaa. Tehostetussa neuvossa osallistujille painotettiin ravitsemusohjausta, osallistumista liikunta- ja muistiharjoitteluun ja tarjottiin tukea sydän- ja verisuonisairauksien riskien hallintaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tuttuja asiakkaita
Muistisairauksista kärsivät asiakkaat ovat valitettavan tuttu asiakasryhmä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Tällä hetkellä Suomessa on muistisairauksia sairastavia noin 130 000 ja 35 vuoden kuluessa määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan.
Suoraa hintalappua muistisairauksien kunnille aiheuttamista kustannuksista ei löydy. Suurin osa muistisairauksien yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista aiheutuu ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidontarpeesta. Noin 80 prosentilla ympärivuorokautisessa hoidossa olevista on muistioireita tai muistisairaus. Vuonna 2010 ympärivuorokautisen hoidon keskimääräiset kustannukset olivat 46.000 euroa vuodessa ja kotihoidon puolella 19.000 euroa.
Tutkimusta johtava professori Miia Kivipelto toivoo, että aktiivisella elintapaohjauksella sairastumisen alkua voisi siirtää 5–10 vuotta.
-On arvioitu, että siten muistisairaiden määrä maailmassa jopa puolittuisi. Se olisi jo todella iso asia, Kivipelto arvioi.
