Kuva: Kunta.tv

Uudenmaan sote-erillisratkaisua valmistellut ohjausryhmä kutsui ehdotusta torstain tiedotustilaisuudessa ”perustuslaillisesti kestäväksi” ratkaisuksi.

Myös muut suuret kaupunkialueet kuten Tampere, Turku ja Oulu ovat vaatineet erillisratkaisun mahdollisuutta sitä saamatta. Mitä ovat juridiset perusteet, joilla Uusimaa voi saada erillisratkaisun, mutta muut kaupunkialueet eivät?

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan asiaa ei voida tarkastella vain juridisena ongelmana. Sote-alueita määriteltäessä haetaan ennen kaikkea järkeviä ratkaisuja.

– Joudumme tekemään valintoja. Tältä osin hallitusohjelmassa tehtiin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen suhteen yksi vedenjakajalinja, että tällainen muusta maasta poikkeava erillisratkaisu tulee Uudellemaalle.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori myöntää, että erillisratkaisun tarkastelu tulee vielä vaatimaan tarkempaa perustelua lakiesitystä valmisteltaessa.

– On selvää, että kun tämä ratkaisu menee eduskuntaa saakka, meidän on pystyttävä perustelemaan myös juridisesti kestävällä tavalla, miksi tätä aluetta voidaan tarkastella eri tavalla kuin muuta maata.

Vapaavuoren mukaan aihetta on jo alustavasti käsitelty nyt julkaistussa raportissa.

– Tässä raportissa todetaan jo se, että tämä alue poikkeaa relevantilla tavalla muista suurista kaupungeista ja kaupunkiseuduista muun muassa vieraskielisen väestön, maahanmuuttajien, asunnottomien ja koko väkiluvun näkökulmasta.

Vapaavuoren mielestä itse aluejako ei tee ratkaisusta erikoista suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin. Erillisyyttä muuhun Suomeen tuo se, että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS vastaa kaikkien viiden alueen kiireellisestä ja vaativasta erikoissairaanhoidosta.

– Tässä maakuntajakoa muutetaan sillä tavalla, että Uudellamaalla on viisi maakuntaa. Erillisyys tulee siitä, että HUSia ei kuitenkaan pilkota. Se keskeinen osa mikä tekee tästä erillisen, on HUSia koskeva järjestely.

Myös ministeri Kiuru painottaa, että Uudenmaan erillisratkaisun kohdalla kyse on ennen kaikkea palveluiden integraatiosta.

– Hallituksena tulemme pitämään huolen siitä, että jokaisella tulevalla sote-itsehallintoalueella otetaan vakavasti alueelliset erityispiirteet huomioon, mutta vain yhdelle alueelle on annettu mahdollisuus erillisratkaisuun. Miten erillinen se sitten on, on päivän iso kysymys. Tässä tapauksessa Uusimaa tulee eroamaan nimenomaan suhteessa integraatioon.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä