Nokia ei halua ”kiinteistösijoittajan riskiä” sote-investoinnissa – STM vaatii selvitystä suunnitelmista
Kuva: Ville Miettinen
Sosiaali- ja terveysministeriö odottaa Nokialta selvitystä sote-aikeistaan ensi viikon loppuun mennessä.
Valtio optimoi maakuntien ja niitä palvelemaan tarkoitettujen yhtiöiden taseet kuntien kustannuksella valikoimalla, mitkä tuotannon tekijät siirtyvät maakunnille sote-uudistuksessa, kritisoi Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen.
Väätäinen viittaa riskiin, että nyt sote-investointeja tekevälle kunnalle voi langeta taloudellisesti raskas vastuu, jos maakunta ei huolikaan uutta, vastikään rakennettua kiinteistöä palvelutuotantoonsa.
Nokialla pohditaan paraikaa, mitä tehdä suunnitellun hyvinvointikeskuksen kanssa. Nykyisessä terveyskeskuksessa on sellaiset mikrobivauriot, että rakennus on käytännössä purkukunnossa ja väistöjä on tehty muualle.
– Tilanne on se, että meidän on mahdollisimman nopeasti kyettävä päättämään uuden rakentamisesta, Väätäinen sanoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Uudistuksen alla kuntien investointeja suitseva sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt poikkeusluvan uuden, noin 10 000 neliön suuruisen, hyvinvointikeskuksen rakentamiselle. Tämänhetkinen kustannusarvio on noin 35 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto on jo tehnyt periaatepäätöksen rakentamisesta.
”Kaupungin rooli olisi kiinteistöisijoittajan rooli”
Nokiaa kuitenkin arveluttaa valtion määräämä ehto investoinnille. Sosiaali- ja terveyspalveluja varten rakennettava hyvinvointikeskus ei välttämättä siirry uudistuksen yhteydessä maakunnan vastuulle.
Vastuu voisi palautua kaupungille 12 kuukauden irtisanomisajan jälkeen tai leasing-mallilla kolmen vuoden vuokra-ajan jälkeen.
– Emme haluaisi ottaa riskiä tehtävään joka on siirtymässä kunnilta pois. Tässä tilanteessa kaupungin rooli olisi kiinteistösijoittajan rooli ja vielä siinä roolissa riskin kantajan rooli. Ei tämä voi olla oikein, Väätäinen sanoo.
Väätäisen mukaan 35 miljoonan euron investointi on niin suuri, että kukaan investori ei rahoita hanketta, jos on epävarmuus pitkäaikaisen vuokrasopimuksen velvoitteiden suorittamisesta
– Tässä tilanteessa kaupunki edellytettäisiin vastuulliseksi, siinä tapauksessa että maakunta irtisanoo sopimuksen.
Nokia onkin päättänyt selvittää mahdollisuudet liittyä sote-yhteistoiminta-alueeseen Mänttä-Vilppulan ja Juupajoen kanssa. Mänttä-Vilppulan yhteistoiminta-alueella sosiaali- ja terveyspalvelut on ulkoistettu kunnan ja yksityisen tuottajan yhteisyhtiölle jo vuodesta 2013. Mänttä-Vilppulan kumppani on Pihlajalinna-konserni.
– Palvelut järjestäisi vastuukuntana Mänttä-Vilppula. Se on jo kilpailuttanut hankintasopimukset nykyistä laajemmalle, 60 000 asukkaan väestöpohjalle.
STM haluaa selvityksen
Nokian suunnitelmat ovat herättäneet STM:n pyytämään selvitystä kaupungin mahdollisista ulkoistamisssuunnitelmista sekä siitä, aikooko Nokian kaupunki siirtää sosiaali- ja terveyspalvelut yksityisen yrityksen tuottamaksi ilman lain mukaista hankintamenettelyä.
”Lisäksi ministeriö pyytää kaupunkia esittämään oikeudelliset perusteet sille, miksi kaupunki katsoo investointiluvan hyvinvointikeskuksen perustamiseksi mahdollistavan yksityisen yhtiön toimimisen palveluntuottajana”, STM tiedotti viime viikolla.
Nokian näkemyksen mukaan mahdollinen liittyminen yhteistoiminta-alueeseen on kunnan itsehallintoon kuuluvaa kuntien välistä yhteistoimintaa. Kaupunki toteaa vastausesityksessään ministeriölle, että yhteistoiminta-alueeseen liittymiseen ei sovelleta hankintalakia eikä sote-investointien rajoituslakia.
Ylijohtaja Kirsi Varhilan mukaan Nokian hyvinvointikeskusta kiinteistönä koskee samat säädökset kuin kaikkia muitakin kuntien kiinteistöjä maakuntauudistuksessa. Maakunnalla on viimekätinen valta päättää, mitkä kiinteistöt se tarvitsee palveluverkon ylläpitämiseen julkisena tehtävänä.
”Valtio voisi itse selventää tilannetta”
Eero Väätäisen mukaan liittyminen yhteistoiminta-alueeseen kulkee rinnalla vaihtoehtona. Hänen mukaansa valtio voisi itse selventää tilannetta.
– Valtio pystyisi lainsäädännön keinoin helposti ratkaisemaan ongelman niin, että lainsäädäntöön tulisi maininta, että poikkeusluvan saaneet rakennushankkeet siirtyisivät maakunnalle.
Väätäisen mukaan valtio voisi myös pääomittaa Valtion tilakeskus Oy:tä tai Valtion kehitysyhtiö Oy:tä ja oikeuttaa tai velvoittaa nämä yhtiöt toteuttamaan poikkeusluvan saaneet investointikohteet.
– Tai sitten maakunnille voisi antaa oikeudet ennen maakuntavaltuustoa tehdä sitovat sopimukset ainakin kiinteistöistä jotka ovat saaneet poikkeusluvan, Väätäinen sanoo.
Varhilan mukaan tällä hetkellä säädökset eivät anna mahdollisuutta siihen, että lainsäädäntöön kirjattaisiin poikkeusluvalla tehtävien rakennushankkeiden siirtyminen maakunnille, kun maakuntalaki ei vielä ole voimassa.
– Poikkeuslupa on myönnetty Nokialle. Aina on etu, että hankkeesta on etukäteen keskusteltu yhteisymmärryksessä uuden maakunnan valmistelusta vastaavien tahojen kanssa, Varhila kommentoi Kuntalehdelle sähköpostitse.
Nokian kaupunginhallitus käsittelee tänään kokouksessaan STM:n selvityspyyntöä.
Eikö se Maakuntien tilakeskus Oy ota omistukseensa velkoineen päivineen sellaiset kiinteistöt, joita se ei tarvitse.
Eikös Sairaanhoitopiirien omaisuus siirry myös maakunnille?
Samoin irtain omaisuus niin Kuntayhtymistä kuin Kunnistakin. Myös Osakkeet.
Siten ne eivät rasittaisi Kuntien taloutta.