Nuoret tarvitsevat entistä enemmän mielenterveyden palveluita
Mielenterveysperusteiset käynnit painottuvat yhä enemmän perusterveydenhuoltoon. Kuva: Ville Miettinen
Nuorten mielenterveysperusteisten käyntien määrä julkisessa terveydenhuollossa on kasvanut merkittävästi.
Vuoden 2023 aikana 7–22-vuotiailla raportoitiin noin 1,5 miljoonaa mielenterveysperusteista tutkimus- ja hoitokäyntiä julkisessa terveydenhuollossa.
Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedottaa, että käyntejä oli noin 175 000 nuorella.
Perusterveydenhuollossa tehtyjen mielenterveyskäyntien määrä on vuodesta 2020 lisääntynyt 18 prosenttia ja asiakkaiden määrä 44 prosenttia.
Mielenterveysperusteiset käynnit painottuvat yhä enemmän perusterveydenhuoltoon. Psykiatrian erikoissairaanhoidon asiakas- ja käyntimäärät ovat pysyneet vuoden 2020 tasolla.
– Kehityssuunta on oikea. Lähipalveluita tulee edelleen vahvistaa, jotta lapset ja nuoret saavat apua mielenterveysasioissa helpommin, kertoo THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.
”Kysyntä on kasvanut”
Mielenterveysperustaiset käynnit ovat lapsuudessa yleisempiä pojilla mutta nuoruusiästä alkaen tytöillä.
18–22-vuotiaista naisista mielenterveyskäynti oli peräti kolmanneksella (31 prosenttia). Vastaava osuus vuonna 2020 oli 24 prosenttia.
– Nuoret ovat saaneet mielenterveyden palveluja aiempaa enemmän, mutta myös kysyntä on kasvanut. Kasvavaan tarpeeseen voidaan palveluissa vastata parantamalla vaikuttavien hoitomenetelmien saatavuutta, ylilääkäri Aalto-Setälä lisää tiedotteen mukaan.
Lastensuojeluun sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla mielenterveyskäynnit olivat huomattavasti yleisempiä kuin muilla lapsilla ja nuorilla.
Mielenterveysperusteisia käyntejä hankitaan myös yksityisesti. Lisäksi julkinen terveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto voivat hankkia nuorelle hoitoa yksityisestä terveydenhuollosta.
Lisäksi lapset ja nuoret saavat mielenterveysperusteista lääkinnällistä kuntoutusta Kelan korvauksella.
Lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn ja hoidon saatavuutta perusterveydenhuollossa yritetään vahvistaa 1.5. voimaan tulevalla lainsäädännöllä. Sen myötä lyhytpsykoterapia tai muu psykososiaalinen interventio on aloitettava viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun tarve on todettu.
– THL:n roolina on arvioida erityisesti sitä, paraneeko lasten ja nuorten mielenterveysperusteisen hoidon yhdenvertaisuus, toteaa THL:n ylilääkäri Outi Linnaranta tiedotteen mukaan.
Lue myös:
