Heikosti toimeentulevat luottavat instituutioihin muita vähemmän. Kuva: Ville Miettinen

Nuoret suomalaiset tukevat vanhempia ikäryhmiä enemmän hyvinvointiyhteiskuntaa. 18–29-vuotiaat uskovat muita useammin, että keskeiset instituutiot pystyvät ottamaan kansalaisten tarpeet huomioon myös tulevaisuuden suurissa muutoksissa.

Näin kertoo tuore raportti Luottamusta ilmassa, mutta kuinka paljon? Tutkimus eri sukupolvien luottamuksesta yhteiskunnan instituutioihin.

Suomalaiset luottavat erityisesti perheeseen, tieteeseen ja tutkimukseen, poliisiin, puolustusvoimiin ja koulujärjestelmään.

Heikointa luottamus on poliittiseen päätöksentekoon, mediaan ja kirkkoon.

Kaikki väestöryhmät eivät luota instituutioihin yhtä vahvasti. Hyvin toimeentulevilla ja korkeasti koulutetuilla on yleisesti korkeampi luottamus yhteiskunnan instituutioihin.

Heikosti toimeentulevat, vähemmän koulutetut ja perussuomalaisten kannattajat luottavat instituutioihin muista vähemmän. He kokevat niiden toimivan harvemmin ihmisten parhaaksi.

Nuoret arvioivat muita myönteisemmin useimpia instituutioita.

Kotikunta oikeudenmukainen

Suomalaiset kokevat sosiaaliturvan ja median yhteiskunnallisen merkityksen kasvaneen, kunnan ja kirkon merkityksen vähentyneen.

Enemmistö nuorista kokee kuitenkin kotikuntansa oikeudenmukaiseksi ja uudistumiskykyiseksi.

Suomalaiset luottavat perheinstituutioon enemmän kuin muihin instituutioihin. Luottamus perheen on vahvaa iästä, asuinpaikasta tai koulutustaustasta riippumatta.

Sekä nuoret että keski-ikäiset koulutustaustaan katsomatta ovat väsyneitä julkiseen kinasteluun ja vastakkainasetteluihin. Polarisaatiosta kannetaan huolta.

Sitran neuvonantajan Jouni Backmanin mielestä on paikallaan miettiä, milloin epäluottamus on terveeseen demokratiaan kuuluva ominaisuus, milloin se on merkki yhteiskunnan isoista ongelmista ja mihin on syytä varautua.

Kykyä uudistua epäillään

Keskeisiä instituutioita pidetään tärkeinä suomalaisten hyvinvoinnille, mutta luottamus niiden uudistumiskykyyn ja reiluuteen on heikkoa.

Vain noin kolmasosa uskoo, että hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset instituutiot kykenevät ottamaan kansalaisten tarpeet hyvin huomioon tulevaisuuden suurissa muutoksissa.

Kaksi kolmasosaa suomalaisista katsoo, että tiede ja tutkimus tuovat tasa-arvoa ja turvallisuutta.

Alle 30 prosenttia suomalaisista yhdistää uudistumiskyvyn kirkkoon, Kelaan, poliittiseen päätöksentekoon tai työeläkevakuuttajiin.

Luottamuksessa eläketurvaan on suuria eroja eri ikäryhmissä, mutta eläketurvaa pidetään kaikissa ikäryhmissä merkittävänä hyvinvoinnin kannalta.

Korona-ajan rajoitukset hyväksyttyjä

Tutkimuksessa selvitettiin myös suhtautumista korona-ajan ratkaisuihin. 70 prosenttia kansalaisista asettaa yhteisen hyvän ja turvallisuuden yksilönvapauden edelle ja kannattaa rajoitustoimia.

Kritiikki kohdistuu linjausten epäjohdonmukaisuuteen ja päätöksenteon hitauteen.

E2:n toteuttamaa tutkimusta ovat tukeneet Suomen Kuntaliitto, Sitra ja Työeläkevakuuttajat TELA ry. Tutkimus pohjautuu korona-aikana (10/2020–3/2021) kerättyihin kysely- ja haastatteluaineistoihin.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*