Nuorten maksuton ehkäisy on yleistynyt kunnissa, muttei riittävästi asiantuntijoiden mukaan – ”Asukkaat eriarvoisessa asemassa”

Kymmenet kunnat tarjoavat maksutonta ehkäisyä nuorille, mutta se, että kokonaisuutta ei koordinoi kukaan, on ongelmallista ja tekee asiakkaiden kohtaamisesta haastavaa, sanoo Vantaalla Myyrmäen ehkäisy- ja perheneuvolassa työskentelevä lääkäri ja väitöskirjatutkija Frida Gyllenberg.

Vaikka yhä useampi kunta on päättänyt laajentaa ehkäisyvälineiden ilmaisjakelua ja maksutonta ehkäisyä tarjoavien kuntien määrä noussut, erilaiset käytännöt esimerkiksi HUS-alueen kuntien kesken ovat silmiinpistäviä, Gyllenberg sanoo.

Gyllenbergin mukaan monessa kunnassa  ehkäisyvälineitä jaetaan myös sosiaalisin perustein, ilman virallisesti määriteltyjä kriteerejä.

Gyllenbergin mielestä nykykäytäntö asettaa eri kuntien asukkaan keskenään eriarvoiseen asemaan.

Hänen kokemuksensa mukaan asetelma konkretisoituu HUSin gynekologian poliklinikalla Helsingissä, jossa asioivat kaikki Uudenmaan kuntien asukkaat.

– Toisille voi sanoa, että soittakaa ehkäisyneuvolaan ja saatte ilmaiseksi, toisille pitää vain todeta, että valitettavasti teillä ei ole oikeutta ilmaisjakeluun.

Gyllenberg otti nykykäytännön esille elokuussa ilmestyneen Duodecim-lehden pääkirjoituksessa yhdessä tutkijakollegansa, professori Oskari Heikinheimon kanssa.

– Nykyinen tilanne, jossa kunnat päättävät erilaisin perustein ehkäisyn maksutta tarjoamisesta ja sen rajauksista, ei ole yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen. Naapurikunnilla voi olla toisistaan merkittävästi eroavia käytäntöjä, jotka asettavat naiset eriarvoiseen asemaan pelkästään asuinpaikan perusteella, Gyllenberg ja Heikinheimo kirjoittivat.

He muistuttavat myös, että erilaiset ehdot maksuttomalle ehkäisylle myös vaikeuttavat ehtojen muistamista ja siten myös ehkäisyn tarjoamisen toteuttamista.

Yhdenvertaisuuslakia asetelma ei kuitenkaan riko, sillä myös ehkäisypalvelujen tarjoamisesta päättäminen kuuluu kunnallisen itsehallinnon piiriin.

Gyllenbergin mielestä tilanne sotii silti oikeustajua vastaan.

– Reiluus on ollut kaukana, kun vantaalaiselle on voinut tarjota hänen haluamansa ehkäisyn ilmaiseksi, ja sitten espoolaiselle on pitänyt sanoa, että ei saa enää mitään yhden kuparikierukan saatuaan.

– Tuska ja huoli on yhtä suuri, mutta toiselle joutuu myymään eioota, Gyllenberg kuvailee.

Koordinointi puuttuu

Nyt tilanne on Espoossakin muuttunut, sillä kaupunki on laajentanut maksuttoman ehkäisyn tarjontaansa.

Niin on moni muukin kunta. Tarkkaa kirjanpitoa ei ole, mutta Gyllenbergin arvion mukaan maksutonta ehkäisyä nuorille tarjoavia kuntia on vajaat kuusikymmentä.

Juuri se, että tarkat tiedot valtakunnallisesti saati alueellisesti puuttuvat, on oma hankaluutensa. Edes HUSilla ei ole tarkkaa tietoa oman alueensa kaikista käytännöistä, Gyllenberg sanoo. Koko maan käytäntöjä hän ja muut tutkijat seuraavat tiedotusvälineistä ja netistä hakuja tekemällä.

Hän toivookin, että jokin taho ottaisi kopin koordinoinnista, kokoaisi tiedot ja yhtenistäisi käytännöt.

Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa on Gyllenbergin mielestä lupaavasti mainittu, että kuntatasoa ylemmältä tasolta voitaisiin tehdä rajaus käytännön toimista maksuttoman ehkäisyn tarjoamiseksi ja sen mukaan tehtäisiin laajasti samalla tavalla. Tällöin olisi vähemmän irrallisia pieniä sääntöjä ja kaikille samat oikeudet. Tosin hallitusohjelmassa ei ole avattu, kuka sen tekisi tai miten se tehtäisiin.

– STM, THL ja Väestöliitto ovat ohjeistaneet paljon. Kaikki ovat ehdottaneet suunnilleen samaa, että alle 25-vuotiaille ehkäisyn tarjoaminen olisi ilmaista.

Samaa ovat vaatineet mm. Kätilöliitto ja Suomen ylioppilaskuntien liitto.

– Sitä on ehdotettu jo kauan, mutta aika harva kunta on siihen lähtenyt, Gyllenberg arvioi.

Neuvonnan oltava oleellinen osa tarjontaa

Vantaalla jokainen nainen on saanut elämänsä ensimmäinen pitkävaikutteinen ehkäisyvälineen, eli kierukan tai kapselin, ilmaiseksi vuodesta 2013. Viime vuonna ilmaisjakelu laajeni niin että alle 20 vuotiaille tarjotaan kokonaan ilmainen ehkäisy. Maaliskuusta 2019 lähtien 20-24 vuotiaille tarjotaan kokonaan ilmainen pitkävaikutteinen ehkäisy, eli tarvittaessa useampi pitkävaikutteinen menetelmä.

Viime joulukuussa julkaistussa tutkimuksessa Gyllenberg ja kumppanit osoittivat pitkäaikaisen ehkäisyn ja neuvonnan merkityksen Vantaan aborttiluvuissa. Raskaudenkeskeytykset vähenivät perhesuunnitteluneuvoloissa peräti 80 prosentilla verrattuna niihin, jotka eivät käyttäneet pitkävaikutteisia ehkäisymenetelmiä.

Hyvä tuloksia on muualtakin Suomesta, esimerkiksi Raumalta. Viimeisen vuoden aikana päätöksen maksuttoman ehkäisyn tarjoamisesta tai laajentamisesta ovat tehneet Espoon lisäksi mm. Hämeenlinna, Turku ja Tampere.

Frida Gyllenberg muistuttaa, että pelkkä ehkäisyvälineiden tarjoaminen ei riitä, vaan ehkäisypalveluun pitäisi aina sisältyä myös neuvonta ja seksuaaliterveyden hoito.

– Vantaalla on nimenomaan haluttu kehittää ja vaalia neuvovaa toimintaa.

Vantaalla ehkäisyneuvonnalla on pitkät perinteet. Ensimmäinen ehkäisyneuvola perustettiin 1970-luvun lopulla, eikä toimintaa ole karsittu, Gyllenberg kehuu.

Ehkäisyneuvola toimii kolmessa eri pisteessä Vantaalla, ja osaamista on myös jokaisella terveysasemalla. Tavoite on keskittää osaamista ja alentaa palveluun hakeutumisen kynnystä. Mukana palvelussa on niin terveydenhoitajia, lähihoitajia, lääkäreitä kuin seksuaalineuvojia.

– Tavoite on, että ensimmäisen ajan terveydenhoitajalle saa 1-2 viikon sisällä, ja sitten lääkäriajan jos tarvitsee. Palvelun pitää olla riittävän selvästi ja helposti saatavilla, jotta kuntalaisetkin tietävät, mihin soittaa.