Kuva: Ville Miettinen

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää selvitystyön Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen erillisratkaisusta sote-uudistuksessa tänään kuntatapaamisella, jossa ovat koolla hallituksen, ministeriön ja Uudenmaan kuntien edustajat.

Hallitusohjelmaan on kirjattu niin sanotun erillisratkaisun mahdollisuuden selvittäminen tämän vuoden loppuun mennessä.

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä ennakoi blogissaan ”pitkää perjantaita”. Hallitusohjelman mukaan tarkoitus on selvittää erillisratkaisu Uudellemaalle, pääkaupunkiseudulle tai Helsingin alueelle. Mäkelän mukaan tänään alkavassa työn käynnistymisessä on kyse nimenomaan siitä, millä kokoonpanolla erillisselvitystä työstetään, ja miksi.

Erillisratkaisun perustelut juuri Uudellemaalle kiinnostavat myös muualla Suomessa.

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala totesi Kuntalehdelle aiemmin tässä kuussa, että jos erillisratkaisu päätetään toteuttaa, sen juridiset perustelut sekä rahoittaminen kiinnostavat häntä kovasti.

Tampereen pormestari Lauri Lyly, sd, puolestaan totesi, että jos Uusimaa saa oman ratkaisun, sellaisen mahdollisuutta tulee tarjota muillekin suurten kaupunkien alueille.

Uudenmaan kunnat ilmaisivat jo ennen hallitusohjelman linjausten valmistumista halunsa toteuttaa oma sote-uudistus kuntien vapaaehtoisuuden pohjalta niin, että maakunnassa olisi viisi omaa perustason sote-aluetta ja erikoissairaanhoidosta vastaisi HUS.

Yksi näistä viidestä alueesta olisi Keski-Uusimaa, jonka alueella on jo aloittanut oma sote-kuntayhtymä Keusote.

– Mikä parasta, Uudenmaan mallissa liikkeelle päästään jo nykylain puitteissa, ja erilaiset pilotit ja mallintamiset voidaan aloittaa vaikka välittömästi, Outi Mäkelä kirjoittaa blogissaan Uudenmaan omaan ehdotukseen viitaten.

Mäkelä siirtyi Nurmijärven kunnanjohtajaksi kesken viime eduskuntakauden kokoomuksen kansanedustajan työstä. Hän muistuttaa, että edellisistä sote-ratkaisuyrityksistä tulisi ottaa opiksi ainakin ajankäyttö ja eduskuntatyölle varattavan ajan riittävyys.

– Eduskuntakauden neljä vuotta kuluvat helposti pyörittelyyn ja nyt kannattaisi viipymättä pistää toimeksi asioita, jotka joka tapauksessa ovat väistämättömiä ja hyödyllisiä, kuten esimerkiksi potilastietojärjestelmien yhteensovittaminen tai sähköisen asioinnin mahdollistaminen kaikille suomalaisille. Näiden osalta Uusimaa olisi hyvä pilottialue, Mäkelä kirjoittaa.

Hän muistuttaa, että aikaa selvitykselle on 19 viikkoa, jossa ajassa tulisi myös selvittää erillisratkaisun perustuslaillisuus.

Mäkelä ennustaa hankaluuksia, mikäli hallitus pitää tiukasti kiinni itsehallinnollisen maakuntatason luomisesta Uudellemaalle ja sote-palveluiden vastuu siirtyy pois kunnilta.

– Se olisi käytännössä myös Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän loppu. Yhden maakunnan malli vaatisi useamman vaalipiirin ja eriyttäisi kuntien ja maakunnan palvelut varsin kauas toisistaan. Useamman maakunnan malli puolestaan loisi yhteistyötä hankaloittavia ylimääräisiä hallinnon rajoja alueelle.

– Käy niin tai näin, selvää on, että nykyisen Keski-Uudenmaan soten rattaita ei kannata pysäyttää, Mäkelä kirjoittaa.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*