OKM:n valtionavustushaun ehdot kummastuttavat kuntakentällä – ”Kansainvälisessä kriisissä on erikoista, että tukipakettina markkinoitua rahaa sidotaan tällä tavoin”
Kuntatoimijat pelkäävät, että palautusehto valtionavustushaussa saattaa taloutensa kanssa kamppailevat kunnat ja niiden lapset eriarvoiseen asemaan. Kuva: Seppo Haavisto
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 5. kesäkuuta julkaisema valtionavustushaku koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseksi herättää ihmetystä kuntakentällä.
OKM:n tuore avustushaku on tarkoitettu oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen sekä digitoimintakulttuurin kehittämiseen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Rahoitusta on haettavissa yhteensä 84 miljoonaa euroa, josta 70 miljoonaa euroa kohdennetaan esi-ja perusopetukseen ja 14 miljoonaa varhaiskasvatukseen. Avustukset myönnetään, mikäli eduskunta myöntää tarkoitukseen määrärahan vuoden neljännessä lisätalousarviossa.
Hakuilmoitukseen on kuitenkin kirjattu ehto, jonka mukaan jo saatu rahoitus tulisi palauttaa ministeriöön, mikäli kunta lomauttaa varhaiskasvatus- tai opetushenkilökuntaa.
Aihe kirvoitti kuntapäättäjien keskuudessa alkuviikosta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Muun muassa Porvoon kunnanjohtaja Jukka-Pekka Ujula kommentoi päätöstä Twitterissä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Mikäli jokin #kunta päätyy lomauttamaan #henkilöstöä’ än, se tehdään vakavan #kokonaistaloudellisen ongelman vuoksi. Pidän tarkoitushakuisena, että @okmfi pyrkinee avustuksella ottamaan kantaa talouden sopeutuksen yksittäisiin keinoihin katsomatta tai tietämättä #kokonaisuutta. https://t.co/SNbWotr0Gj
— Jukka-Pekka Ujula (@KjUjula) June 6, 2020
Myös Kuntaliiton varhaiskasvatuksen vastuualueen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen pohti asetetun ehdon juridisia perusteita.
Hakehdoissa erikoinen kunnan toimintaan ja taloudenpitoon liittyvä vaade "Mikäli kunta lomauttaa varhaiskasvatus- ja/tai opetushenkilökuntaa, tulee rahoitus palauttaa opetus- ja kulttuuriministeriöön". Tästä olisi kiinnostavaa saada laajempi juridinen näkemys
— Jarkko Lahtinen (@JLtwiitti) June 7, 2020
Kuntaliiton valtionapuihin erikoistunut kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen pitää rajanvetoa erikoisena poikkeustilanteessa.
– Yksittäisissä OKM:n avustuksissa tällaisia ehtoja on ollut ja jos lisäraha on tarkoitettu kehittämiseen, se onkin hyväksyttävää. Mutta nyt isossa kansainvälisessä kriisissä on erikoinen yhdistelmä, että tukipaketin nimellä markkinoitua rahaa sidotaan tällä tavoin.
Valtioneuvoston yhtenäisyys mietityttää
Poikkeustilanteessa kysymyksiä on herättänyt myös hakuehdon vaikutus muihin kunnan toimialoihin. Kuntaliiton Lehtonen huomauttaa, että valtionavustushaun ehto voi vaikuttaa haitallisesti muihin toimiin ja tätä kautta muihin ministeriöihin.
– Kun yksi ministeriö paaluttaa tietyt kulmat kiinni, se tarkoittaa, että muiden ministeriöiden toiminnoista pitää säästää enemmän.
OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen mukaan valtionavustuksen suunnittelussa on noudatettu normaalia protokollaa.
– Valtionavustushaut ovat ministeriökohtaisia, joten myös hakujen yksityiskohdat päätetään ministeriössä. Valtioneuvosto on kuitenkin yhdessä linjannut rahojen käyttötarkoituksen, eli lasten ja nuorten oppimisen tukemisen, eikä se ole mahdollista ilman varhaiskasvatus- ja opetushenkilökuntaa.
Ehdon pelätään kuitenkin vaikuttavan negatiivisesti kuntiin, joilla ei ole mahdollisuutta allokoida lomautuksiaan. Kuntaliiton sivistystoimen kehittämistyöhön erikoistunut kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki totesi Twitterissä, että pahimmillaan hakuehto voisi estää tiettyjä kuntia hakemasta valtionavustusta.
Huono juttu, jos kirjaus johtaa siihen, että kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa asemassa olevat ja lomauttamaan joutuneet kunnat jäävät nyt rahoituksen ulkopuolelle. Silloin se ei pelasta, vaan lisää eroja entisestään. Tästä tarvitaan lisätietoa @okmfi
— Irmeli Myllymäki (@IrmeliMyllymaki) June 8, 2020
Kuntaliiton Lehtonen muistuttaa, että kunnassa taloudelliset ratkaisut kuten lomautuspäätökset tehdään kokonaisarvioon perustuen.
– Kuntien lomautuspäätökset tehdään aina kokonaistaloudellisen arvion perusteella, eikä sektorikohtaisesti. Jos joitain sektoreita lukitaan, se sitoo kuntien käsiä ja voi johtaa osaoptimointiin.
Pienetkin lisäkustannukset riski kunnalle
Palautusehdon lisäksi avustushaun ehdoksi on kirjattu kuntien vähintään viiden prosentin omarahoitusosuus uudesta toiminnasta. Kuntaliiton Lehtonen pitää kummallisena, että kuntien menoja lisättäisiin tilanteessa, jossa lisäkustannuksia halutaan välttää.
OKM:n Pirhosen mukaan valtion valmius kattaa 95 prosenttia kokonaiskustannuksista on kädenojennus normaaliin verrattuna. Tavallisesti valtionavustusprosentti on hänen mukaansa noin 70–80 prosenttia.
– Valtionavustuslain pykälän 6 mukaan myönnettävä valtionavustus ei saa kattaa hankkeen kokonaiskustannusten täyttä määrää, jollei valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömistä ja perustelluista syistä toisin päätetä.
Tämän hetkisten tietojen valossa Lehtonen kehottaa kuntia kuitenkin harkitsemaan, onko avustusten hakeminen kunnalle kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Yksi lukuvuosi on lyhyt aika, jos sen raameissa uusi toiminta on pystyttävä sekä käynnistämään, että sopeuttamaan osaksi kunnan muita palveluja.
– Tässä on suuri riski siihen, että vuoden päästä avustusrahoitus päättyy, mutta laajentuneen toiminnan kustannukset jäävät täysimääräisesti kuntien itsensä katettavaksi.
