Tulotaso vaikuttaa myös siihen, millaisen perheen suomalaiset kelpuuttavat naapuriinsa.

Tulotaso vaikuttaa siihen, miten suomalaiset näkevät lapsiperheköyhyyden.

Hyvätuloiset uskovat, että lapsiperheköyhyys johtuu elämänhallinnan puutteesta, kun taas heikommin toimeentulevat pitävät syynä riittämättömiä tukia ja syrjiviä rakenteita.

Lapsiperheköyhyyteen liittyviä asenteita on selvitetty Lastensuojelun keskusliiton tuoreessa tutkimuksessa.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset uskovat tulotasosta riippumatta, että menestys elämässä on kiinni omasta työnteosta, sinnikkyydestä ja valinnoista. Yhteiskunta näyttää kuitenkin hyvin erilaiselta riippuen siitä, millaisia kokemuksia niukkuudesta vastaajalla itsellään on.

Paremmin toimeentulevat näkevät yhteiskunnassa vähemmän vastakkainasetteluja kuin niukkuutta kokevat.

Vastaajien niukkuutta selvitettiin kysymällä, kuinka paljon 250 euron vähennys kuukausituloihin vaikuttaisi hänen hyvinvointiinsa. Lähes kolmasosa arvioi, että vähennys huonontaisi hyvinvointia merkittävästi.

Tulotaso vaikuttaa myös siihen, millaisen perheen suomalaiset kelpuuttavat naapuriinsa.

Kaksi kolmasosaa vastaajista ottaisi naapurikseen sateenkaariperhee. Paremmin toimeentulevat valitsevat naapurikseen vankilasta vapautuneen vanhemman perheen tai turvapaikanhakijaperheen useammin kuin heikommin toimeentulevat.

Niukemmin elävät puolestaan valitsevat naapuriinsa mieluummin lastensuojelun asiakasperheen tai mielenterveysongelmista kärsivän perheen.

Lapsia tuetaan mieluummin kuin vanhempia

Lapsia auttaisivat kaikki tulotasosta riippumatta. Jopa 91 prosenttia pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä, että yhteiskunta tukee kehitysvammaista lasta ja 89 prosenttia mielenterveysongelmista kärsivää lasta.

Valtaosa, 79 prosenttia vastaajista, kannattaa sitä että yhteiskunta tarjoaa vähävaraisten perheiden lapsille mahdollisuuden ainakin yhteen harrastukseen.

Vaikka lasten hyvinvointia lisätään nimenomaan tukemalla perheitä, suomalaiset eivät suhtaudu vanhempien tukemiseen yhtä suopeasti kuin lasten. Vain vähän yli puolet, 53 prosenttia, auttaisi vanhempia, joiden lapsi asuu lastensuojelun sijoittamana. 67 prosenttia tukisi perheitä joissa vanhempi juo runsaasti alkoholia.

Suomalaisista suurin osa haluaa myös auttaa pakolaisia: 58 prosenttia pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä, että yhteiskunta auttaa pakolaisperhettä ja 70 prosenttia pitää valtion velvollisuutena ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijalasten auttamista.

Se, tulisiko oleskeluluvan saannin jälkeen olla myös oikeus perheen yhdistämiseen, jakaa vastaajia: 42 prosenttia vastaajista näkee, että tulisi, ja 32 prosenttia on eri mieltä.

Selvityksen toteutti Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima Kaikille eväät elämään -ohjelma. Kysymykset valikoitiin ohjelmassa mukana olevien hankkeiden painopisteiden perusteella. Aineiston keräsi Taloustutkimus haastattelemalla yhteensä 1001 15-79-vuotiasta suomalaista syksyllä 2018.

Avatar
Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*