Orpon avaus sote-vastuun antamisesta kunnille hämmentää maakuntauudistusta yhä haluavassa keskustassa – ”Onko kokoomus menettänyt uudistusmiskykynsä?”
Kuva: Ville Miettinen
Annika Saarikko, Juha Rehula, Hannakaisa Heikkinen ja Anu Vehviläinen avasivat keskusten sote-mallin taustoja perjantaina.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo olisi valmis antamaan kunnille ja kuntayhtymille vastuuta sote-palvelujen järjestämisessä, uutisoi Verkkouutiset torstaina.
Orpon mukaan kokoomuksen lähtökohtana olisi kuntapohjainen järjestelmä, jossa vahvempien järjestäjien muodostumista edistettäisiin vapaaehtoisuuden pohjalta, kannustimien ja ohjauskeinojen avulla
– Uskon ja luotan siihen, että pystymme tätä kuntien ja kaupunkien kanssa yhdessä rakentamaan. Panin tyytyväisenä merkille, että suurten kaupunkien pohdinnoissa oli paljon samaa kuin kokoomuksen ajattelussa, Orpo sanoi Verkkouutisille.
Kuuden suurimman kaupungin johto pohti omaa sote-linjaustaan aiemmin tällä viikolla. Kokoomus esittelee oman mallinsa uudeksi sote-uudistusyritykseksi 20. maaliskuuta.
Perjantaina omaa malliaan esitelleelle keskustalle Orpon avaus oli yllätys eri tavoin.
Halituskauden alussa perhe- ja peruspalveluministerinä sote-uudistusta käynnistämässä ollut Juha Rehula ei pitänyt yllätyksenä kuntapohjalta lähtöä sinänsä.
– Mutta se tuli yllätyksenä, että tämä uudistushalukkuus tässä kohtaa, jätettäisiin jonkinnäköinen vellova tilanne, Rehula sanoi perjantaina keskustan tiedotustilaisuudessa.
– Yllätys on, että uudistuksen näkökulmasta viesti ainakin minun näkökulmastani on se, että ei tässä nyt ihmeitä tarvita, kunhan katsotaan mihin mennään.
Rehulalta hallituskauden puolivälissä ministerikapulan ottaneen Annika Saarikon mukaan Orpon viestistä kuului läpi Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren kokoomus.
– Se oli sellaista ajattelua, joka ehkä sopii Suomen suurille kunnille, eli suurimmille kaupungeille. Mutta se ei ollut ajattelua koko Suomesta. Ja siinä on kyllä yllättävä näkemysero siihen yhteiseen pöytään, jossa liki neljä vuotta istuimme yhdessä rakentamassa tätä kokonaisuutta, Saarikko sanoi.
18 maakuntaa pohjana edelleen
Siinä missä Orpo haluaa erkaantua uudesta hallinnon tasosta, maakunnista, keskustan uudessa sote-mallissa lähdetään siitä, että integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää maakunta. Maakuntia olisi lähtötilanteessa 18, mutta Rehulan mukaan 18 ei ole lopullinen numero.
Keskusta olisi myös valmis arvioimaan, tulisiko Helsingille antaa erityisasema uudistuksessa. Sote-ulkoistuksia ja –investointeja rajaavaa lakia keskusta ei kumoaisi.
Mallissa on maakunnille ajateltu samat tehtävät kuin nyt päättyvällä hallituskaudella yritetyssä mallissa. Rahoitus tulisi pääosin valtiolta mutta osaksi myös maakuntaverotuksesta, jota keskusta haluaisi selvittää edelleen. Maakuntaverotus voisi tulla käyttöön myöhemminkin, ei välttämättä heti.
– Uudistuksen hintalappu on se, että kolmen miljardia kustannusten nousun taittaminen pitää kyetä tekemään, Rehula sanoi.
– Vuonna 2021 on täysin mahdollista, että lainsäädäntö on eduskunnasta läpi, sikäli kuin käytettävissä oleva aika hyödynnetään, ja hyödynnetään se työ mitä kentällä on tehty.
Saarikon mukaan keskusta ei ole ”peruuttamassa pois” hallituskumppaneistaan omassa sote-mallissaan.
– Ei keskusta esimerkiksi ole tässä esityksessä luopumassa kokonaan valinnan mahdollisuudesta, vaan esittää ihan relevantteina osina jatkovalmisteluun tässäkin paketissa olleita asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjettia.
Saarikon mielestä kokoomuksen malli, sen mukaan mitä Orpo siitä kertoi torstaina, on muutoksiltaan merkittävämpi nyt pysähtyneeseen uudistukseen peilattuna kuin keskustan malli, ja palaa vuoteen 2011 ja Kataisen hallituskauden pyrkimyksiin.
– Se kuulostaa pakkoliitoksilta väistämättä.
Keskusta näkee ongelmia kuntayhtymissä
Saarikko sanoo käyneensä vapaaehtoisia kuntayhtymiä paljon läpi virkamiesten kanssa. Niiden ongelmia Saarikon mukaan ovat kestävyys rahoituksen ja sitoutumisen näkökulmasta yhtäältä ja demokratian puute toisaalta.
– Me olemme olleet valtavan iloisia vapaehtoisuuden pohjalta tapahtuneista ratkaisuista. Mutta samalla näemme, että esimerkiksi Eksote, joka usein nostetaan esiin kun se on pitkäaikaisin näistä, on taloudellisissa vaikeuksissa, kun rahat kiertävät kuntien kautta. Ja kuntien menopaineet ovat suuria, on muitakin rahoitustarpeita. Silloin pitkäjänteinen kehittämistyö kuntayhtymätasolla ei ole niin helppoa, kun aina pitää ikään kuin palata rahoittajapesään, kuntiin jotka sen yhtymän ovat muodostaneet.
– Jos katsotaan perustuslain asettamia velvoitteita, meidän pitää rakentaa sellainen hallinnon taso, jossa on vaaleilla valitut päättäjät.
”Sataa hoivajättien laariin”
Keskustan sote-mallia esitelleestä nelikosta kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen sanoi ainoana suoraan, että Orpon avaus oli pettymys.
– Tässä on koko vaalikausi tehty yhteiseltä isommalta pohjalta itsehallinnollisten maakuntien osalta.
– Ihmettelen, miten tässä mallissa voisi toteutua kansanvaltaisuus. Ehkä se on vapaavuorelainen malli, jota siellä havitellaan.
Hannakaisa Heikkisen piti Orpon avausta ”selviytykööt ken voi” -viestinä. Heikkisen mielestä kokoomukselta pitäisi kysyä, mistä puolue leikkaisi, kun edessä on vähintään nyt pysähtyneen uudistuksen alussa esiin tuotu kolmen miljardin euron vähennys sote-kustannuksista kymmenen vuoden aikana.
– En voi olla sanomatta, että jos kokoomuksen tie on että katsotaan ja kunnat itse päättäköön, tämä sataa suoraan isojen hoivajättien laariin. He ovat kolkuttelemalla kuntien ovilla ja kertomassa yksinkertaisia ratkaisuja vanhusten ja vammaispalvelujen järjestämiseen.
”Onko kokoomus menettänyt viikossa uudistuskykynsä?”
Vehviläisen mukaan on arvioitava, tarvitaanko kokonaisuudistus vai ”pientä pintaremonttia”.
Pieni pintaremontti olisi kokonaisuudistuksen unohtaminen ja kuntapohjaisesti eteenpäin meno. Kokonaisuudistuksessa olisi integraatio mukana ja itsehallinnollinen pohja.
Kokonaisuudistuksen puolesta puhuu Vehviläisen mukaan kuntien nykyinen kantokyky.
– Ne 295 Manner-Suomen kuntaa eivät tälläkään hetkellä pysty huolehtimaan kunnolla sote-palveluista. Siitä on hyvä esimerkki tänä talvena käyty vanhuspalvelukeskustelu, että on menty liikaa hinta edellä.
Vehviläinen ei myöskään täysin allekirjoita kuuden suurimman kaupungin tällä viikolla tekemää kannanottoa.
– Siellä puhuttiin hyvin kevyellä kädellä tietojärjestelmien yhteensovittamistarpeesta. Se, jos mikä, on äärimmäisen tärkeä. Eikä se tapahdu ilman rahaa. Kun meillä on kunnilla erittäin laaja itsehallinto, ilman velvoittavaa lainsäädäntöä siinä ei päästä eteenpäin. On turha luulo, että aivan omaehtoisesti kunnat yhtäkkiä rupeaisivat löytämään tähän kohtaan valtavasti rahaa.
Vehviläinen sanoi hämmästyneensä Orpon esittelemää kokoomuksen kantaa.
– Kokoomus on ollut yleensä hyvin uudistushaluinen ja uudistuskykyinen puolue, nyt täytyy kysyä, onko kokoomus menettänyt viimeisen viikon aikana uudistumiskykynsä ja halukkuutensa.
Koko maan maakuntapakko vai muutaman kunnan yhteistyöpakko? Kumpi on parempi vaihtoehto?
Keskusta on myynyt 4 vuotta 50 vuotta vanhaa maakuntamallia, joka ei enää toimi kaupungistuvassa maailmassa. Me elämme kaupunkien kasvun aikaa. Kaupungit tuottavat opetuksen ja tutkimuksen ja suuren osan kansantulosta. Kokoomus ei halua kolmatta vero- ja hallintoporrasta.