Ostrakismin kokemukset yleisiä terveydenhuollon työntekijöillä – Tutkija kehottaa työyhteisöjä panostamaan työilmapiiriin

Kolme neljästä (73 prosenttia vastanneista) terveydenhuollon työntekijästä on kokenut työssään ostrakismia viimeisen vuoden aikana, käy ilmi Itä-Suomen yliopistossa tehdystä tutkimuksesta.

Työpaikkaostrakismi on sanaton ilmiö, jossa työntekijä havaitsee tai kokee sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ulos sulkemista, eristämistä tai hylkäämistä muiden työyhteisön jäsenten taholta. Käytännössä työpaikkaostrakismi voi olla esimerkiksi sitä, että vältellään katsekontaktia, ei kutsuta lounaalle, ei reagoida puheenvuoroihin kokouksissa.

Tuore tutkimus on osa väitöskirjatutkija Sirpa Mannisen väitöskirjaa, joka on ensimmäinen työpaikkaostrakismia käsittelevä tutkimus Suomessa. Väitöstutkimuksessa tarkastellaan työpaikkaostrakismin yhteyttä ja merkitystä työhyvinvointiin terveydenhuollossa.

– Tulokset ovat huolestuttavia. Toisaalta tutkimus osoitti, että työpaikkaostrakismilta suojaa työtovereilta saatu sosiaalinen tuki sekä työyhteisössä vallitseva hyvä sosiaalinen ilmapiiri, väitöskirjatutkija Sirpa Manninen sanoo tiedotteessa.

Ostrakismi voidaan havaita

Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella kahdesta suomalaisesta yliopistosairaalasta tammikuussa 2021. Tutkimukseen vastasi 569 sairaaloiden eri ammattiryhmien edustajaa sekä työntekijä- että johtajatasolta. Tutkittavat vastasivat erilaisiin työhyvinvointiin yhteydessä oleviin väittämiin sekä arvioivat omakohtaisesti koettua ja vierestä havaittua työpaikkaostrakismia.

Havaittua työpaikkaostrakismia ei ole tarkasteltu aiemmissa tutkimuksissa. On oletettu, ettei ulkopuolinen pysty osoittamaan jotain tapahtumaa ostrakismiksi, ellei hyljeksitty itse koe tulleensa hyljeksityksi.

Mannisen tutkimus osoitti kuitenkin sen, että sekä itse koetun että havaitun ostrakismin tulokset myötäilivät toisiaan. Onkin oletettavaa, että ostrakismiksi tulkittavaa käytöstä osataan tunnistaa työpaikoilla.

Kansainvälisissä työpaikkaostrakismia tarkastelleissa tutkimuksissa on havaittu, että ilmiöllä on tuhoisia vaikutuksia muun muassa yksilön työhyvinvointiin, työtyytyväisyyteen ja henkilökunnan vaihtuvuuteen.

Hoitajien on havaittu esimerkiksi poikkeavan yleisistä organisaation käytösnormeista ja -tavoista tai toimivan vastoin organisaation etua. Hoitoalalla työpaikkaostrakismi voi johtaa esimerkiksi asiakas- ja potilastyön laiminlyömiseen tai puutteellisen vuorovaikutuksen seurauksena myös potilasturvallisuuden vaarantumiseen.

Työyhteisö voi toimia vaikuttavasti

Tutkimuksessa 73 prosenttia vastanneista kertoi kokeneensa ostrakismia kuluneen vuoden aikana. Tutkijoiden mukaan tulos haastaa terveydenhuoltoalalla vallitsevaa kulttuuria, jossa avoin vuorovaikutus, suora kommunikointi ja palautteen anto voi olla vähäisempää kuin monilla muilla aloilla.

”Työ terveydenhuoltoalalla on vaativaa ja edellyttää miltei jatkuvaa sosiaalista vuorovaikutusta. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että vaativassakin työympäristössä ostrakismia esiintyy vähemmän, mikäli työntekijä kokee saavansa tukea työtovereilta ja kokee työyhteisön sosiaalisen ilmapiirin myönteisenä”, tutkimuksessa todetaan.

Terveydenhuoltoalan työhyvinvoinnin ja kuormittavuuden korjaamiseksi Suomessa on toistuvasti ehdotettu riittävää henkilöstömitoitusta ja palkan korotusta.

– Näillä tekijöillä on myös sijansa työhyvinvointikeskustelussa, mutta varsin vähäisesti on julkisuudessa tarkasteltu sitä, mitä työyhteisöt voisivat itse tehdä työhyvinvoinnin tukemiseksi, Manninen painottaa.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että kokemus osallisuudesta tukee merkittävästi työhyvinvointia.

Manninen rohkaisee työyhteisöjä kiinnittämään huomiota sosiaaliseen vuorovaikutukseen, jossa jokaisella olisi kokemus saadusta tuesta, osallisuudesta ja hyvästä ilmapiiristä. 

– Näillä tekijöillä voidaan edistää merkittävällä tavalla työssä jaksamista, viihtymistä ja sitoutumista, Manninen toteaa.